Salaisuudet Ruusutarhassa

11. herra isoego

Adrian

Parin viikon päästä koulu on täydessä tohinassa tanssiaisten suhteen. Kaikki ryhmät ovat päässeet hyvään vauhtiin. Ruokaryhmä, koristeluryhmä, musiikkiryhmä, järjestelyryhmä, ja mitähän muita niitä oli. Mä itse kuulun ruokaryhmään, sillä ihmiset halusivat mut sinne. Kuulemma olisi kiva tehdä jotakin espanjalaista herkkua. Mulla ei ole aavistustakaan, että mitä espanjalaista herkkua edes ehdottaisin. Täytyy varmaan pyytää neuvoa äitiltä.

Mitä luultavimmin, äiti etsisi meidän paksuimman keittokirjan jostain laatikoiden syövereistä ja alkaisi selaamaan sieltä herkku-osiota. Osaan jo vähän ennustaa, että noin tulee tapahtumaan, jos mainitsen äidilleni jotakin.

Sen jälkeen hän varmasti alkaa kyselemään, että mitä varten tarvitsen reseptejä. Kun menen mainitsemaan tanssiaisista, äiti innostuu.

Ehkä äidiltä kysyminen on huono idea. Mielummin kysy Ericalta. Hänkin tykkää leipoa, eikä varmasti vedä samanlaista showta kuin äiti.

"Maa kutsuu Adrian", Elisa naurahtaa heiluttaen kättänsä näkökentässäni. Säpsähdän ja käännän katseeni Elisaan, joka hymyilee sievästi.

"Mites sulla menee? Ei olla kauheesti puhuttu ja sillee", Elisa kyselee tuttuun tapaansa. Tytön suusta ei oikeestaan muuta tule kuin kuulumisten kysymistä. Tai siltä ainakin musta tuntuu.

"Joo, ihan hyvin. Mites sulla? Mihin ryhmään kuulut?" vastaan. Tiedän, etten tule saamaan ensimmäiseen kysymykseeni edes vastausta. Se nyt oli vaan sellainen kasuaali heitto.

"Koristeluryhmään ja sit suunnittelen meidän omaa tanssia", Elisa kertoo ja kurtistan kulmakarvojani vähän.

"Mitä omaa tanssia?" kysyn uteliaana. Tollasesta en oo kuullutkaan.

"Ai sä et tiedä? No siis aina tanssiaisten viimeisenä tanssina yläkoulun vanhimmat esittää oman tanssin. Eli siis porukalla suunnitellaan parin minsa tanssi ja vedetään se niinsanotusti loppuhuipennuksena", Elisa selittää mulle juurta jaksaen, ja mä vain nyökyttelen.

"Viikon päästä alkaa treenit. Niitä on joka iltapäivä tunnin ajan", Elisa jatkaa.

"Kuulostaa ihan hauskalta", hymähdän vain. Toivottavasti tanssiryhmä osaa tehdä meidän tanssista hyvän.

"Olisitsä halunnu tulla muute mun luo tänään?" Elisa kysyy ja mä meen vähän lukkoon.

"Öö- en oo siis niin. Siis aika pal-", olen sanomassa, mutta tuttu ääni keskeyttää mut takaatani.

"Adrian on tulossa mun luo tänää", Tommy sanoo. Mä en tiedä mikä voima sillä on pelastaa mut aina Elisalta. Tai kyl mä olisin varmaan itsekin saanut selitettyä itseni ulos tilanteesta, mutta apu kelpaa aina. Elisan suupielet menee hetkeksi alaspäin, kunnes tyttö tajuaa peittää harmituksensa.

"Juu, no mäpäs meen jatkaa koristeluhommia", Elisa sanoo ja lähtee reppunsa kanssa kohti kuvisluokkia.

"Sun pitää olla varuillas tyttöjen kaa", Tommy hymähtää. Se tekee sen joka kerta samalla tavalla, suloisesti.

"Pärjään kyl hyvin itekki", sanon vain pieni virne keikkuen suupielillä. Tommy naurahtaa ja hipaisee peukalollaan poskeani. Hipaisu jää tuntumaan iholleni, ja mun vatsassa perhoset heräilevät. Hitto, kun tuntuu hassulta.

"Nyt, kun sain sut varattua täks päiväksi itselleni, niin tiedän mitä tehdään", Tommy sanoo hymyillen.

"Ai mua voi tollee vain varata? Mistä tiedät, että varaus käy mulle", sanon huvittuneena.