21. Adrian-varastot täyteen

19 7 1
                                    

Adrian

Tommy pussailee mua ympäri mun kroppaa. Se kutittaa, mutta tuntuu hyvältä. Me päädyttiin Ruusutarhalle, juotiin yhdet kaljat ja nyt ollaan saunassa. Tommyn huulet osuvat mun kaulaan, mikä kutittaa. Päästän pienen naurahduksen huuliltani, kunnes työnnän Tommya hieman kauemmas.

"Rauhotu", hymähdän huvittuneena ja pussaan Tommya huulille. Poika katsoo mua hymyillen.

"En voi sille mitään, et oot niin ihana", Tommy vastaa ja siitä kyllä huomaa, että se on vähän juonut. Tommy on paljon ilmeikkäämpi kuin yleensä.

"Sun huulet kuivuu", totean ja vedän pyyhettä hieman paremmin ylleni. Tommy pyyhkäisee huuliaan sormellaan, ja pudistaa päätään.

"Ei se haittaa", poika sanoo ja heilauttaa hiuksiaan, "mennääks pian?"

"Mennään vaik heti", vastaan hymyillen ja nousen samantien. Kipitän ulos saunasta pukuhuoneen puolelle.

"Tuus takas, pesen sut", Tommy naurahtaa. Mä naurahdan myös ja jätän pyyhkeen pukuhuoneen puolelle, minkä jälkeen palaan takaisin saunaan. Tommy nappaa mut haliinsa ja iskee huulensa taas mun kaulalle.

-

Saunan jälkeen me istuskellaan Ruusutarhan upealla verannalla. Verannalla on onneksi lämmitys, joten pärjäämme vähillä vaatteilla. Tommy pyörittelee tölkkiä kädessään ja katselee maisemia. Tottakai tähän vuodenaikaan Ruusutarha näyttää karummalta. Kukkia ei ole ja puutkin ovat tiputtaneet lehtensä. Toki valaistus on upea ja talvikoristeet ovat löytäneet paikkansa.

Tästä kaikesta puuttuu kunnolliset lumikinokset, jotka toisivat valoa lisää. Olisipa lunta. Espanjassa siitä ei ole tietoakaan, mutta täällä lumi on varmasti jokaiselle asukkaalle tuttua. Lily on sellainen paikka, jossa saa kokea jokaiset vuodenajat kunnolla.

"Mitä mietit?" Tommy kysyy multa ja jatkaa tölkin pyörittelyä.

"Lunta", vastaan yksitoikkoisesti ja katson pihamaata.

"Lunta? Miks lunta?" Tommy ihmettelee ja laittaa tölkin pöydän päälle kauemmas itsestään.

"En oo koskaan kokenut mitään lumeen liittyvää", kerron Tommylle, vaikken usko, että se tajuaa.

"Et oo koskaan tehny lumilinnoja, lumiukkoa, lumilyhtyä? Tai hiihtänyt tai lasketellut?" Tommy kyselee ihmeissään. Pudistan päätäni.

"En koskaan", vastaan, minkä seurauksena Tommyn suu loksahtaa auki. Ei se nyt niin ihmeellistä ole.

"Mä teen sun kanssa tänä talvena jokaikisen noista asioista", Tommy sanoo iloisemmin. Se ottaa mun käden syliinsä ja katsoo mua suloisesti.

"Lupaat?" kysyn toiveikkaana. Haluan kokea kunnon talven ja Tommy voi olla hyvä apu siinä.

"Lupaan", Tommy vastaa, "mennään sisälle."

-
Selaan puhelintani Tommyn sängyssä. Poika itse on tekemässä meille syötävää, mutta mä halusin tulla peiton alle lämmittelemään. Tai no siis, oleskelemaan. Ei mulla kylmä ole ollut missään vaiheessa.

Haukottelen ja lasken puhelimen tyynylle. Vedän kädet tyynyn päälle ja laitan pääni käsieni väliin. Haukottelen uudestaan ja suljen silmäni. Olo on hieman pöhnäinen ja väsynyt. Onneksi kohta saan hieman ruokaa. En tiedä laisinkaan mitä Tommy on meille laittanut. Lakanat tuoksuvat Tommylle ja huomaan nuuhkivani lakanaa tyytyväisenä. Tommy tuoksuu aina todella hyvälle.

Kuulen askeleita huoneen oven toiselta puolelta ja pian huoneen ovi avautuu. Avaan silmäni ja huomaan Tommyn, joka kantaa tarjotinta. Nousen istumaan hymyn kaartuessa huulilleni.

Salaisuudet RuusutarhassaWhere stories live. Discover now