Salaisuudet Ruusutarhassa

5. ja mä haluun sitä

Adrian

Uusi päivä valkenee Lilyssä. Mä en todellakaan ole valmis tähän päivään. Tiedän jo nyt, että koulussa tulee olemaan rankkaa tulipalon takia. Voisinpa jäädä sänkyyn makaamaan. Tämä päivä on yksi niistä harvoista päivistä, kun en jaksa ketään tai mitään. Niitäkin päiviä täytyy joskus olla ja niitä on jokaisella.

Aamutoimien jälkeen mä vihdoin pääsen lähtemään koululle. Tämä aamu on ollut erityisen hidas, mutta oon kyllä liikkeellä hyvissä ajoin. En mä kuitenkaan halua myöhästyä, vaikka tekisikin mieli lintsata.

Mulla ei ole koulun jälkeen mitään tekemistä, joten tää päivä tulee olemaan maailman tylsin. Ehkä Erica tekisi mun kanssa jotakin illemmalla, ellei se mee pelaamaan futista. Erica rakastaa futista yli kaiken. Se on käynyt isän kanssa futispeleissä pienestä pitäen ja fanittaa joitain pelaajia. Se haluis olla yksin maailman parhaista futispelaajista, ja pakkohan mun on myöntää: Erica on taitava.

Harmi vaan, että muuton takia Ericaa ei ole kiinnostanut lähteä futiskentälle. Edellinen joukkue oli sen toinen perhe. En tiedä onko se edes ilmoittautunut Lilyn naisten joukkueeseen. Musta tuntuu, että ei.

Erica pitäis saada takaisin tolpilleen.

--

Koululle saavuttuani paikalla valtaa kaaos. Ihmisiä tuntuu olevan joka puolella minne menen. Suurin osa keskustelee tulipalosta hyvin suureleisesti mun kävellessä vain ohi. Tiesin tämän päivän olevan suuri kaaos. Ihmiset ovat kauhuissaan viime illan tapahtumien vuoksi. Mä olen päässyt ylitse suurimmasta järkytyksestä, mutta tiedän ainakin yhden ihmisen, joka miettii tätä asiaa pitkään ja liikaa.

Lähestulkoon raivaan tieni Meenan luokse, joka selaa puhelintaan meille tutulla paikalla.

"Mikä meno?" kysyn istahtaessani Meenan viereen.

"Ihan jees. Jotkut tuntuu olevan aika sekasin, ja jotkut vannoo, ettei ne tuu kouluun ennen kuin tuhopolttaja on saatu kiinni", Meena vastaa ja mä nyökyttelen.

"Tyypit on varmoja siitä, että se on tuhopoltto?" mä kyseenalaistan. Toisaalta, kuka sytyttää koulun tuleen vahingossa?

"Jep. Niillä on myös ekat epäilyt, että kenen vika koko homma on", Meena sanoo.

"Ai", vastaan tylsästi ja tiputan katseeni syliini. En mä jotenkin haluaisi uskoa syyllisen olevan Jakke. Ei hän oikeasti ole niin typerä, että hän tekisi jotain noin käsittämätöntä. Eihän..?

"Mutta, tässä on myös yksi hyvä puoli", Meena toteaa ja mä käännyn katsomaan tyttöä hämmentyneenä.

"No mikä muka?" hymähdän huvittuneena. On se hyvä, että edes joku löytää tästä jotain hyvää.

"Noh, se lukio palo ihan poroksi, mutta lukiolaisten täytyy silti jatkaa opintoja. Niillä on pari päivää vapaata tai jotain etäopintoja, mutta sittenhän ne tulee tänne", Meena selittää. Kuuntelen ymmärtäväisenä.

"No siitähän on vaan haittaa. Tänne tulee vielä enemmän tungosta", sanon hieman hämmentyneenä.

"Tungoksesta viis. Ne lukiolaiset on oikeesti hyvännäköisiä. Ja silmänruoka kelpaa aina, joka tilanteessa", Meena kertoo ja mua vaan huvittaa. Olisihan se pitänyt arvata, että lukiolaisten joukosta löytyy joku, josta Meena on kiinnostunut.

"Just just", sanon huvittuneena, "ihan ku sulle kelpaisi kuka vaan."

"No ei kelpaakaan, mut sen takia mä katonkin niitä lukiolaisia. Ne on hyvännäköisiä ja kaiken lisäks viisaita", Meena selittää. Nyökyttelen vain. Mä en kyllä nää mitään hyvää syytä siinä, että lukiolaiset tulevat tänne. Miten he edes mahtuvat, kun suurin osa luokista on varattuja? Ehkä osa jatkaa etänä tai jotain. Mä vaan en tykkää tungoksesta kauheemmin, vaikka lapsena totuin siihen.