Salaisuudet Ruusutarhassa

8. jotakin hullua

Adrian

Mä seisoskelen seinää vasten. Jakesta ei edelleenkään ole näköhavaintoa. Mä vain rukoilen, ettei se ole menossa tekemään mitään typerää. Sillä kun on tapana osallistua tyhmyyksiin, varsinkin ryhmäpaineen vuoksi.

Sierrakin tanssii edelleen pöydällä, vaikka sen kaverit pyytää sitä jo lopettamaan. Tätä on mennyt jo liian kauan. Se vain nolaa itsensä tuolla. Se ei varmaan itse tajua tilannetta laisinkaan, onhan tyttö niin kovassa humalassa, tai ehkäpä jopa kovemmissa päihteissä.

"Adriaan!" kuulen Gisellen äänen. Tyttö lähestyy mua hymyillen vienosti, mutta mua alkaa taas vain ahdistamaan.

"Voitsä olla mun kanssa? Elisa lähti jonku miehen matkaan", Giselle valittaa räpsytellen ripsiään. Mun sisällä läikähtää hieman, lähtikö Elisa? Eikai se vaan suuttunut mulle? Hitto.

"No siis..", en oikein sanaa suustani. Tommy katsoo mua huvittuneena ja mä vilkaisen sitä nopeasti.

"Meil oli tässä juttutuokio kesken, Adrian voi tulla myöhemmin sun kaa", Tommy sanoo Gisellelle pelastaen mut tilanteesta. Giselle katsoo Tommya ja kurtistaa kulmakarvojaan. Se selkeästi tutkailee Tommyn kasvoja, mutta mulla ei ole aavistustakaan tytön ajatuksenjuoksusta.

"No okei. Typerykset. Mä lähen Sierran Kaa himaan, me ollaan liian kännissä täällä", Giselle suutahtaa ja lähtee olohuoneeseen. Sierrakin on jossain välissä päässyt pois pöydältä. Ja ihme kyllä, täysin hengissä.

"Jooh", huokaisen vain Tommyn naurahtaessa. Sen naurukin kuulostaa hyvältä. Kaikki siinä on hyvää.

"Haittaako se sua?" Tommy kysyy ja mä kohautan olkapäitäni. Mun bile-olo suorastaan kuoli. Tällä hetkellä olisin mieluummin kotona. Vaikka ehkä ajattelisin toisin, jos nyt oikeasti olisin kotona. Täällä on vain niin huono meno, kun kaikki muut ovat humalassa ja aivan sekaisin. Ihmiset vain niin kovasti haluavat huomion itseensä, etteivät he tajua kuinka typerää tämä kaikki on.

"Haluuks tehä jotain?" Tommy ehdottaa.

"Mitä jotain?" kysyn kiinnostuneena.

"Noh, jotakin hullua", Tommy sanoo mystisesti. Mä naurahdan hiljaa ja ihmettelen vähän.

"Lähetään uimaan", Tommy sanoo muitta mutkitta. Kurtistan kulmiani ja katson poikaa kuin tämä olisi hullu.

"Uimaan? Se vesihän on jäätävää!" ihmettelen Tommyn nauraessa.

"Mennään mun porukoiden luo. Siellä on rantasauna. Lämmitetään se, niin ei jäädytä", Tommy selittää asiaa auki ja mä nyökkäilen. Nyt, kun hän kertoi suunnitelmastaan vähän enemmän, niin saatan jopa suostua.

"Miten me päästään sinne?" mä kysyn ja katson Tommya, jonka katse lepää mussa. Aiempi punoitus on varmasti jo hälvennyt mun kasvoilta, mutta poskiani alkaa taas kuumottaa.

"Voin ajaa viel. En oo juonu paljoa", Tommy sanoo mulle ja mä en meinaa uskoa korviani. Lähtisinkö mä oikeasti sen mukaan? Ei mun tarvi kauaa asiaa miettiä.

"No lähetään, ku ei sitä Jakkeakaan näy missään", hymähdän, jolloin Tommy tarttuu mua kädestä ja lähtee johdattamaan kohti eteistä. Mun vatsanpohjassa kutkuttaa. Tekisinkö mä oikeasti jotain tällaista? Äiti sanoi mulle, ettei mitään typeryyksiä, mutta onko se typerää lähteä suurinpiirtein tuntemattoman lukiolaisen matkaan, mennä hänen kanssaan uimaan sekä saunaan. Ei se mun mielestä kuulosta typerältä.

Hetken päästä istun vanhassa Hondassa, joka rohahtaa käyntiin. Moottorin äänet kuuluvat hyvin sisälle asti. En osannut ajatellakaan, että Tommy ajaisi tällaisella autolla. Se vaikuttaa tulevan rikkaasta perheestä, joten luulin, että sen ensimmäinen auto olisi joku Lambo tai Porsche. Mutta että Honda.