Oli todella hankalaa nähdä Beniä joka kerta, kun lähdin hotellilta tai tulin takaisin hotellille. Oloni tuli surulliseksi aina kun näin hänet. Hän ei hymyillyt enää paljoa, eikä vaikuttanut iloiselta. Olin loukannut hänen tunteitaan. Hän puhutteli minua nykyään vain nimellä 'Miss. Brown'. Tunsin syyllisyyttä ja surua. Olin kuitenkin tehnyt oikein, kun kerroin hänelle kaiken.
Anna oli lähtenyt kaupungille shoppailemaan, mutta minua ei vain kiinnostanut tehdä sitä tänään. Ilma oli vähän lämpimämpi kuin muina päivinä. Oli siis hullua lähtä kantelemaan raskaita ostoskasseja tuonne helteeseen. Ilmat huononesivat pian, joten mielummin jätin sadepäivät shoppailuun. Siispä lähdin poikien mukaan Wembley-areenalle, katsomaan heidän harjoituksiaan. He esiintyisivät vielä muutaman kerran tällä areenalla ja jatkaisivat sitten matkaa.
Kävelin vesipulloni kanssa poikien pukuhuoneeseen ja näin vain Luken. Hän oli taas ilman paitaa ja minun oli hankala olla huomaamatta, että hänellä ei ollut farkkujakaan jalassa. Hänellä ei ollut muuta kuin mustat boxerit jalassaan.Tuijotin häntä ja hänen hyvää kroppaansa, ehkä vähän kateellisena. Joku muu pääsisi nauttimaan tuosta mahtavasta kropasta. Olin nähnyt hänet monta kertaa ilman paitaa tämän reissun aikana, mutta en vain voinut tajuta miten joku näytti niin hyvältä. Hän oli kyllä treenannut tämän kuluneen vuoden aikana. Hänen treenatut vatsalihaksensa ikään kuin kimalsivat huoneen valossa, puhumattakaan hänen hauiksistaan. Hän oli täydellinen!
"Kauanko sä ajattelit mua tuijottaa?" Hän kysyi ja sai minut säpsähtämään. Hän katsoi minua virne kasvoillaan ja tunsin punastuvani. Olin siis tuijottanut tätä kuolat poskilla. Olin myös aika yllättynyt siitä, että hän puhui minulle.
"En mä mitään tuijottanut" Vastasin ja laitoin käteni puuskaan. Punaiset poskeni kuitenkin kertoivat jotakin aivan muuta. Hän naurahti kepeästi ja pudisteli päätänsä epäuskoisena. Laskin vesipulloni yhdelle pöydälle ja siirsin katseeni takaisin Lukeen, joka virnuili minulle yhä. Hän tykkäsi kiusata minua, varsinkin sellaisista asioista joista tulisin todella nolostuneeksi.
"Niin varmaan" Hän sanoi ja iski minulle silmää. Punastuin vielä enemmän, jos se vain oli mahdollista. Muistutin varmaan tomaattia. Hän alkoi kävellä minua kohti ja siirsin katseeni pois hänestä. Tunsin hänen kätensä leuallani ja hän pakotti minut katsomaan itseään. Pirullinen virne oli yhä hänen kasvoillaan.
"Myönnä, että sä katselit mua" Hän yllytti ja kohotti minulle kulmiaan. Pudistin hänelle päätäni, koska en jostakin syystä voinut puhua. Ihan kuin olisin menettänyt puhekykyni. Mieleni teki vain kaataa hänet sohvalle ja suudella hänen täydellisiä huuliaan. Ei minua tavallaan estänyt enää mikään muu kuin se, että en halunnut pilata sitä mitä meillä oli nyt: Ystävyytemme.
"Mä kyllä näin miten sä katsoit mua" Hän kuiskasi ja työnsi minut hellästi seinää vasten. Hän oli aina, ehkä liiankin varovainen. Sydämeni pamppasi kurkkuuni asti, kun hän tuli lähemmäksi ja aina vain lähemmäksi. Hänen kehonsa painautui omaani vasten ja silloin tiesin, etten voisi paeta. Hän ei päästäisi minua lähtemään.
Hän siirsi toisen kätensä lantiolleni ja toisen kaulani taakse. Pidin omat käteni sivuillani ja yritin olla koskematta häntä. Se oli kuitenkin todella hankalaa. Hän tiesi kyllä, että minä mistä pidin. Luke katsoi minua hymyillen. Hän oli hyvän ja pahan sekoitus. Hän oli aina se kiltti Luke, joka ei tekisi pahaa kärpäsellekkään. Hänen paha puolensa ei liittynyt mitenkään ilkeyteen, vaan hänen seksuaaliseen puoleensa.
"Mä tunnistin sen katseen" Hän jatkoi ja siirsi päänsä olkapäälleni. Hän alkoi jättää pieniä suudelmia olkapäälleni ja siirtyi hitaasti kaulalleni. Olin varma, että hän jätti fritsuja joka paikkaan ja minun pitäisi peitellä niitä myöhemmin. Hänen huulikorunsa tuntui hyvältä ihoani vasten. En voinut enää hallita itseäni, vaan siirsin molemmat käteni hänen vaaleisiin hiuksiinsa ja suljin silmäni. Hän oli voittanut. Luke naurahti tyytyväisenä ja puri hellästi korvaani. En voinut piilotella tunteitani häntä kohtaan enää. Halusin häntä enemmän kuin ketään muuta tällä koko planeetalla. Hän oli ollut elämäni rakkaus, joka pääsi minulta karkuun.
"Haluatko sä mua?" Hän kysyi ja suuteli leukaani. En halunnut vastata hänelle. Jos vastaisin myöntävästi, tiesin mitä tapahtuisi. En kuitenkaan voinut vastata kieltävästikkään. En halunnut hänen lopettavan. Luke sai minut tuntemaan itseni erilaiseksi kuin kukaan muu. Ihan kuin olisin tulessa, kun hän kosketti minua. Yhtäkkiä hän vetäytyi kauemmaksi.
"Miksi sä lopetit?" Kysyin hengästyneenä ja laskin käteni hänen hartioilleen. Hänen siniset silmänsä olivat muuttuneet tummemmiksi ja hänen hiuksensa olivat aivan sekaisin. Hän ei ollut enää mikään pikkupoika. Hän oli mies.
"Sä et vastannut mulle" Hän virnisti ja painoi otsansa omaani vasten. Päätin ottaa ohjat omiin käsiini. Virnistin hänelle ja pukkasin hänet kauemmaksi minusta ja hän kaatui sohvalle. Istuin nopeasti hajareisin tämän päälle ja painoin hänen kätensä käsinojalle. Suutelin tämän paljasta rintakehää ja hän naurahti. Siirryin suutelemaan tämän kaulaa, koska tiesin että hän piti siitä. Varmistin, että jätin hänen kaulalleen muutaman merkin. Ne todellakin näkyisivät jo tänään!
"Char, ole kiltti" Hän kuiskasi hengästyneenä ja päästin irti hänen käsistään. Hän siirsi kätensä automaattisesti takapuolelleni. Aloin kikattamaan ja pussasin tämän nenää muutaman kerran, ennen kuin suutelin tämän huulia. Vihdoinkin! Suljin silmäni ja annoin ilotulituksien räiskyä. Kipinä oli edelleen tallella. Hänen huulikorunsa tuntui kylmältä omia huuliani vasten ja pidin siitä todella todella paljon. Hänen huulensa tuntuivat tutuilta. Olin kaivannut niitä. Olin kaivannut kaikkea tätä. Vetäydyin pois suudelmasta, hengittäen raskaasti. Kun aukaisin silmäni, halusin vain suudella häntä uudelleen ja uudelleen. Luke katsoi minua suloinen hymy huulillaan. Halusin häntä, mutta tämä saisi riittää tälle päivälle. Suudelma oli minulle tarpeeksi.
"Sun täytyy pukea päällesi ja lähteä harjoittelemaan poikien kanssa" Muistutin ja silitin hänen poskeaan. Hän nyökkäsi ymmärtäväisenä ja odotti, että nousisin hänen päältään. En kuitenkaan tehnyt sitä. Hän nousi istumaan ja siirsi kätensä kaulani taakse. Hän painoi huulensa omiani vasten ja näin taas vain ilotulituksia.
"Tunsitko sä tuon?" Hän kysyi heti, kun hän erosi suudelmasta. Tiesin, että hän tarkoitti vetoa meidän välillämme. Nyökkäsin ja nousin hitaasti pois hänen päältään. Luke nousi ylös ja huokaisi äänekkäästi. Katsoimme toisiamme hetken. Hän vaikutti olevansa hiukan yllättynyt, niin kuin minäkin olin.
Kävelin vaaterekin luokse, jossa olivat hänen 'keikka' vaatteensa. Aloin valitsemaan hänelle paitaa, kun hän puki farkkuja jalkaansa. Ojensin hänelle vaaleansinisen paidan ja hän otti sen kädestäni hymyillen. Olin vähän pihalla. Olin juuri suudellut tätä, enkä voinut uskoa sitä todeksi. Olin suudellut häntä viimeksi yli vuosi sitten Sydneyn lentokentällä! Siitä oli todella pitkä aika ja silloin luulin, että se kerta oli viimeinen. Muistan sen hetken todella hyvin. Me molemmat itkimme ja halasimme toisiamme. Se suudelma oli pisin suudelma, minkä olen koskaan saanut. Kumpikaan meistä ei olisi halunnut päästää irti. Sen hetken tulen muistamaan aina.
Luke puki mustat vanssit jalkaansa ja käveli peilin eteen. Hän alkoi värkkäämään hiuksiensa kanssa ja yritti saada ne taas pystyyn. Olin sekoittanut ne ihan täysin. Oops! Kävelin nauraen hänen luokseen ja käänsin hänet ympäri. Hänen poskensa olivat vähän punaiset ja hän näytti ihan siltä, kuin olisi juuri juossut maratonin.
Kävelin yhden pöydän luokse ja otin lakkapullon käsiini. Luke istui 'meikkauspöydän' edessä olevaan tuoliin ja antoi minun laittaa hänen hiuksensa kuntoon. Suihkutin lakkaa hänen hiuksiinsa ja jollakin ihmeen tavalla, sain ne takaisin pystyyn. Hän hymyili minulle peilin kautta ja minä hymyilin takaisin. Hän nousi ylös ja juuri kun luulin että hän oli lähdössä, hän halasikin minua. Kiedoin omat käteni hänen vartalonsa ympärille ja painoin pääni tämän rintakehää vasten. Hänen sydämmensä tykytti normaalia nopeampaa.
"Kaikki mitä mä ikinä teenkään sun kanssa, tuntuu niin luonnolliselta. Nyt kun sä et enää tapaile Beniä, niin mä en vaan voinut enää hallita itseniä" Hän kertoi, samalla kun hän piti minua lähellään. Tuntui todella hyvältä kuulla se häneltä.
"Samat sanat" Naurahdin ja vetäydyin pois halauksesta. Hän nyökkäsi ja lähti kävelemään pois huoneesta. Juuri kun hän oli kadonnut käytävään, hän palasi takaisin ja sanoi:
"Ensi kerralla, yritä olla antamatta mulle stondista"
