Tämä tarina alkaa vetelemään viimeisiään ja pahoittelen jo valmiiksi sydänsuruja..
Jotain hyvääkin voin myös kertoa: CALUM FANFIC "THE DEAL" TULEE TOIVOTTAVASTI ILMESTYMÄÄN JO ENNEN JOULUA!
All the love
Liv xx
~~
Heräsin lievään päänsärkyyn. Se oli ehkä kauhein tapa herätä. Jotakin kauheampaa oli kuitenkin vielä tapahtumassa.
Aloin räpytellä silmiäni hitaasti, samalla haukotellen. Huomasin tuijottavani jonkun paljasta rintakehää. Luulin että se oli Luke ja minua alkoi hymyilyttää. Olimme selvästikkin viettäneet hauskan illan kahdestaan, koska hänellä ei ollut paitaa päällään. Mutta sitten huomasin jotakin. Siirsin katseeni tämän kyseisen henkilön käteen. Henkilön käteen oli tatuoitu sanat "To The Moon". Nostin pääni ylös ja tuijotin nukkuvaa Michaelia. Sydämeni pysähtyi..
"Michael!" Melkein huusin ja aloin läpsiä tämän kättä. Hän heräili pikkuhiljaa ja kun hän huomasi minut, hän nousi nopeasti istumaan. Me molemmat istuimme nyt bussin sohvalla, jolla me olimme ilmeisesti nukkuneet. Ainakin toivoin, että me olimme vain nukkuneet. Minulla oli ylläni vain alusvaatteet ja samoin hänellä.
"Mitä helvettiä?!" Hän sanoi unenpöpperöisellä äänellä. Kirosin ääneen ja yritin muistella mitä edellisyönä oli tapahtunut. En voinut olla huomaamatta, että hänen poskillaan oli minun huulipunaani.
"Oltiinko me-" Aloitin kysymään, mutta en vain voinut jatkaa lausettani eteenpäin. Hän kohautti nopeasti harteitaan ja huokaisi ääneen. En muistanut yhtään mitään. En mitään. Yksinäinen kyynel valui pitkin poskeani aina leualleni asti. Mitä olin mennyt tekemään?
"Huomenta vaan teillekkin" Tuttu ääni sanoi. Me molemmat käännyimme katsomaan Lukea, joka nojasi bussin seinää vasten. Halusin vain vajota maan alle.
"Luke-" Aloitin mutta hän napsautti sormiaan.
"Teidän molempien helpotukseksi mä voin kertoa, että te ette maanneet yhdessä. Mä laitoin teidät siihen nukkumaan" Luke aloitti. Michael huokaisi helpotuksesta ja minä tein samoin. Luke rykäisi ääneen ja lisäsi:
"Ne olivatkin ainoat hyvät uutiset"
"Mitä sä tarkoitat?" Michael kysyi ja nousi seisomaan. Luke näytti siltä, että hän räjähtäisi ihan kohta. Hän kaivoi puhelimenta esille ja suoraan sanottuna melkein hajotti sen. Hän käveli lähemmäs meitä ja näytti meille molemmille kuvan, minkä avulla muistinkin kaiken. Kuvassa, minä ja Michael suutelimme. Kaikki palasi mieleeni ja halusin vain hypätä kalliolta alas. Luke heitti puhelimensa maahan ja käveli pois huoneesta. Seurasin häntä bussin etuosaan, kyyneleissä.
"Luke odota-" Yritin sanoa, mutta hän ei antanut minun puhua loppuun. Hän paiskasi kahvikuppinsa maahan ja se hajosi tuhansiksi palasiksi. Ashton nousi punkastaan ja katsoi minua hiukan peloissaan. Luke katsoi minua loukkaantuneena.
"Sinä ja Michael?!" Hän kuiskasi raivoissaan. Hän näytti siltä, että hän alkaisi kohta itkemään. Ja niin tapahtuikin. Näin kyyneleen tai kaksi, hänen poskellaan ja tunsin sydämeni murtuvan. Minä olin aiheuttanut ne.
"Anna mun selittää" Pyysin ja yritin hallita kyyneleitteni tuloa. Hän katsoi minua suu auki ja tiesin, etten saisi selittää. Yhtäkkiä hän painoi bussin seinässä olevaa nappia ja ovi aukesi. Hän suorastaan hyppäsi ulos bussista. Halusin lähteä hänen peräänsä, mutta minulla ei edelleenkään ollut muuta kuin alusvaatteet päälläni. Otin 'keittiön' sohvalta paidan ja puin sen päälleni. En tiennyt kenen se oli, mutta ei ainakaan minun. Juoksin Luken perään ja tarrasin tätä kädestä kiinni. Oli alkanut sataa. Ihan kuin taivas olisi itkenyt. Luke pysähtyi ja katsoi minua vihaisena. Me molemmat itkimme. Olin satuttanut häntä. Kuulin askelia takaani ja käännyin katsomaan, Ashtonia, Calumia ja hyvin krapulaisen näköistä Michaelia.
