Tunsin Luken katseen porautuvan kallostani läpi, mutta en oikeastaan välittänyt. Halusin hänen olevan mustasukkainen. Vaikka yritinkin hokea itselleni, että minun pitäisi keskittyä vain Beniin, oli Luke kuitenkin koko ajan mielessäni. En vaan voinut sulkea häntä pois elämästäni, koska hän oli yhä paras ystäväni. Kaikki tuntui liian hankalalta.
Vetäydyin suudelmasta ja painoin otsani Benin otsaa vasten. Olin varma, että minulla oli tunteita häntä kohtaan, mutta Luke häiritse minua ja tunteitani. Näin Luken ja muiden kävelevän meidän pöytäämme kohti, ja virnistin tyytyväisenä. Tottakai oli väärin suudella Beniä toistamiseen, vain sen takia että Luke oli paikalla, mutta ei pieni esitys ollut pahitteeksi, koska minä oikeasti välitin tästä pojasta.
"Mitä helvettiä täällä tapahtuu?" Michael kysyi virne kasvoillaan. Hän vaikutti turhan innostuneelta.
"Hei vaan sullekkin" Naurahdin ja nojasin vihdoinkin taaksepäin. Katsoin nopeasti Luken suuntaan, vaikka tiesinkin hänen tuijottavan. Hän katsoi minua ilmeettömänä, samalla pitäen Janicea kädestä. Ugh, oliko tuon tytön pakko olla hänen mukanaan..
"Tässä on Ben" Sanoin heille kaikille, esitelläkseni tämän kyseisen pojan. Ben vaikutti hermostuneelta ja jännittyneeltä.
"Sähän olet töissä meidän hotellilla" Ashton sanoi riemuissaan ja alkoi nauraa tyttömäisesti. Hän osasi muuttua pahasta pojasta, kiltiksi vain viidessä sekunnissa: Talented af..
"Kyllä, Mr. Irwin" Ben vastasi hiljaa ja katsoi tätä hermostuneena.
"Sä voit kyllä sanoa mua ihan vaan Ashtoniksi. Mukava tavata näin kunnolla" Ashton sanoi hymyillen ja huokaisin helpotuksesta. Ainakin 1/4 piti Benistä.
"Seurusteletteko te?" Calum kysyi vähän ajan kuluttua.
Luken katse kohosi heti lattiasta, kun hän kuuli Calumin esittämän kysymyksen. Hän alkoi tuijottaa minua ja Beniä, selvästikin odottaen vastausta. Tuijotin häntä tietenkin takaisin. Aina kun me katsoimme toisiamme, maailma tavallaan pysähtyi. Näin vain hänet. Tiesin, että hän oli mustasukkainen ja sitähän minä olin koko ajan halunnut. Jostakin syystä en tuntenut itseäni enää niin tyytyväiseksi.
"Ei" Me sanoimme yhteen ääneen, mikä sai kaikki kolme nyökkäämään. Luke vain tuijotti minua, edelleenkin ilmeettömänä. Janice taas puolestaan halasi tätä ja supatti jotakin hänen korvaansa, mitä Luke ei todellakaan kuullut.
"Uhm.. Anteeksi että mä kysyn, mutta mistä te tunnette toisenne?" Ben sanoi punastellen, tarkoittaen minua ja poikia. Kaikki heistä vaihtoivat katseita keskenään ja alkoivat nauraa.
"Pitkä tarina! Me voitaisiin jutella siitä myöhemmin. Sähän voisit tulla hengaamaan meidän kanssa huomenna, jos sulla ei ole töitä" Michael ehdotti. Luke säpsähti ja voin vaikka vannoa, että hänen päästään alkoi nousta savua.
"Mun työvuoro loppuu kuudelta, joten jos mä tulen sen jälkeen" Ben sanoi ja hymyili hiukan. Ashton ja Calum nyökkäsivät tyytyväisinä, kun taas sillä aikaa Luke ja Michael supattivat jotakin keskenään niin, että me muut emme kuulleet.
"Työvuorosta puheen ollen.. Mun pitää mennä" Ben jatkoi ja nousi seisomaan. Nousin itsekin ja halasin tätä. Nämä olivat hyvät treffit, ennen kuin pojat ja Janice ilmestyivät paikalle. Hän pussasi poskeani nopeasti ja heilutti muille samalla, kun hän käveli pois paikalta. Otin puhelimeni ja käsilaukkuni pöydältä ja käännyin muihin päin. Michael ja Calum katsoivat minua virneet kasvoillaan. Huokaisin ja lähdin kävelemään ulos kahvilasta. Kiitin Susania ja astuin ulos kahvilan ovista. Muut seurasivat tietenkin perässä.
"Vai että iskit sitten respan pojan?" Michael nauroi ja katsoi, kun Ben käveli kauempana kohti hotellia.
"Ole hiljaa" Huokaisin ja tunsin punastuvani. Vilkaisin taakseni ja näin Luken yhä tuijottavan minua. Virnistin hänen suuntaansa ja jatkoin juttuani Michaelin kanssa. Luke oli todellakin mustasukkainen ja siitä ei ollut epäilystäkään!
