Bed of lies (L.T fan fic in finnish)

18.

2 viikkoa myöhemmin..
*Louissin näkökulma*
Oli kevät ilta ja odotin että Sophie tulisi puistoon jossa olimme sopineet tapaavamme.. Istuin penkillä selaillen puhelinta "Minne katosit vuos sitten" tytön ääni kysyy.. nostan katseeni ja tajuan sen olevan exäni Abby.. "No sen jälkee ku näin sut mun parhaan kaverin naamassa kiinni ja kielsin soittelemasta luulin sunkin tajuavan et meijän juttu on ohi" Sanoin.. " Oi ei se ole, kokoajan oon rakastanu sua" Abby sanoo ja istuu viereeni.. "No mut mä en sua ja on menny vuos miks sä nyt tuut" kysyn "Koska en pysty unohtaa meijän ihania muistoja" Abby vastaa.. "Ai kaikki ne kerrat ku flirttailit mun kavereiden kanssa tai se ku oltiin niissä bileissä ja joit ittes niin känniin et oksensit mun päälle kolme kertaa eiku ainiin olit liian humalassa muistaakses" Sanoin..
"Et taida muistaa niitä ihania hetkiä.. Tässä sulle muistutus" Abby sanoo ja painaa huulensa huulilleni ja ennen kun kerkeän työntää Abbyn irti minusta kuulen jonkun lähtevän pyörällä hiekka viskoutuen ympäriinsä.. Se on Sophie.. Lähden juoksemaan hänen peräänsä.. "Sophie odota anna mun selittää" Huudan.. "Ei kiinnosta" Sophie Huutaa ja koventaa vauhtiaan.. Pysähdyn tasamaan hengitystäni.. Mitä olen mennyt tekemään??? Nään Sophien ajavan täysillä suoraan ja risteyksestä on tulossa toinen pyöräiliä.. Sophie ei huomaa häntä " Sophie Varo!" Huudan mutta liian myöhään pian Sophie törmää pyöräiliään ja lentää suoraan ojaan pää edellä.. Juoksen äkkiä hänen luokseen. Hän vain makaa maassa ja hänen päähän tulleesta pintanaarmusta vuotaa verta.. Yritän ravistella Sophieta "Sophie Herää" En saa mitään vastausta.. Tarkistan paniikissa hänen pulssinsa ja onnekseni tunnen vahvan pulssin..
Soitan äkkiä hätänumeroon.. Tää on mun syy jos en olis antanu Abbyn edes istua vieressäni tätä ei olisi tapahtunut..

Istuin odotus huoneessa kärsimättömänä en saisi mennä katsomaan häntä koska en ole sukua tai perhettä..
Pian huoneeseen tuli Sophieta muistuttavat nainen ja mies.. He kävelevät suoraan info pisteelle.. Yritän kuunnella mitä he puhuvat.. "Missä meidän tyttäremme on? Mitä tapahtu? Kuka soitti apua?" Nainen kysyy..
"Lääkäri tutkii häntä ja tietojemme mukaan hän on kaatunut pyörällä pahasti ja tuo poika josta näkee että hän hädin tuskin pystyy istumaan tuossa noin rauhallisena soitti apua" Sairaanhoitaja kertoo.. ja pian Sophien vanhemmat kävelevät minua kohti.. "Hei olen Sophien äiti Marget." Nainen sanoo
"Olen Louis Sophien kaveri" Kerron..
"Pystyisitkö kertomaan mitä tapahtui" Marget kysyy
"Näin Sophien puistossa kun hän oli oikaisemassa puiston läpi ja hän pysähtyi hetkeksi juttelemaan hetkeksi kanssani. Pian kun hän lähti jatkamaan matkaa hän osui toiseen pyöräilijään joka ei edes jäänyt katsomaan miten kävi.. Juoksin hänen luokseen ja yritin kysyä onko hän kunnossa ja huomasin hänen olevan tajuton" Muutin hieman tarinaa koska Sophien vanhemmat eivät tiedä meistä..
"Rouva Renolds meillä olisi tietoa tyttärenne tilasta" kuului lääkärin ääni ennenkuin Marget kerkesi vastata..
"Tulen kertomaan hänen tilastaan sinulle kun olen puhunut lääkärin kanssa" Marget sanoo..
"Joo, Kiitos" vastaan nyökäten..
Jään istumaan tuoliin kun Marget lähtee lääkärin luo.. Toivottavasti Sophie on kunnossa..

Oon pahoillani et täst tuli näin lyhyt :( Mut ootte ihanii ja onneks koht alkaa loma nii on enemmä aikaa kirjotella❤️