The Perfect 10 - Marcus and Martinus || ✓

22. Voicecrack [Heartbeat-Remix]

Seuraava päivä koitti, kun heräsin Martinuksen ääntelyyn. Hänen äänensä oli palannut. Poika vain yritti laulaa Heartbeatia ja sai nolon voicecrackin.
"Ai aattelit vetää ihan Remixiä?" Marcus naurahti ja laittoi Remixin soimaan.

You said, "Why am I holding on, babe?" Ooh.
I would never back down.
Are you walkin' out of my life?
Saying you really don't love me. Ooh.
Baby, you don't mean that.
You remember all that we had

I took it for granted that you loved me the same
But I gotta keep on talking
Listen to my heartbeat, beat, beat
Saying, "Do you love me, me, me?"

But I'm lying here alone
So I put you in a song
Beside my heartbeat, beat, beat

I know I haven't been the best lately.
But I gotta keep on talking
Listen to my heartbeat, beat, beat...

Martinus alkoi punastella nolona ja heitti peiton päälleen. Menin hänen viereensä.
"Kaikille on sattunu joskus noin", kuiskasin hänelle.
Paitsi minulle xD *kuvitteli ihan hirveää papan naurua*
(Päätin pistää tuon mukavan videon havainnollistamaan tilannetta😂)

Nauroin sisäisesti, sillä olihan tuo voicecrack hauska. Yritin ryhdistäytyä ja lohduttaa punastunutta Martinusta. Halasin häntä toisella kädelläni ja toista kättä pidin suuni päällä. Marcus taisi huomata, että olin repeämässä nauruun, sillä hän katsoi minua kulmiensa alta tirskuen. Marcus yritti saada minut nauramaan, mutta en pystynyt enää katsomaan häntä kulmien liikuttelun jälkeen. Hautasin kasvoni yhteen satiinityynyyn.

"Mul on nälkä", kuulin Martinuksen sanovan.
"Niin mullaki." Nostin pääni tyynystä ja hiukseni sähköistyivät. Marcus alkoi räkättää kuin harakka nähtyään hiukseni. Martinus tukki suunsa peitolla, ettei alkaisi nauramaan hysteerisesti. Marcus oli mennyt nauramaan pöydän alle ja yritti saada Martinuksen peiton. Lähdin huoneesta, sillä en voinut jäädäkkään sinne. Sekoaisin varmasti. Menin ruokalaa kohti ja siirryin erään sohvan taakse. Leona ja Rian menivät ohitseni. Kun he kääntyivät kulman taakse menin hakemaan keittiöstä ruokaa. Otin leipäpussin, mehupurkin, voita, jogurttia, mansikoita ja pari viikkoa vanhan suklaalevyn (Mietin hetken mikä on jogurtti😧).

Menin takaisin huoneeseen, jossa Marcus oli käpertynyt pöydän alle Martinuksen peiton kanssa. Martinus istui nojatulin selkänojalla odottamassa koko tuolin kaatumista. Kuului hirveä rysähdys, kun sanoin hakeneeni ruokaa. Martinus juoksi keittiöön kaadettuaan painavan nojatuolin. Hän ei uskaltanut puhua. Raukka pelkäsi voicecrackia. Marcus tuli keittiöön lyötyään päänsä pöytään ja kaadettuaan puisen jakkaran. Söimme vähän kaikkea ja vedimme kolmistaan Fazerin sinisen kymmenessä minuutissa. Istuin sohvalle ja kaksoset tulivat viereeni. Laitoin television päälle ja katsoin säätiedotusta. Pekka Pouta ennusti illalle pahaa ukkosmyrskyä Hämeenlinnaan. Nyt ulkona paistoi aurinko.
"Joo taidetaan pysyy sisällä", sanoin odottaen jytähdyksen tulevan millä hetkellä hyvänsä.

Katsoimme jotain vanhaa suomalaista elokuvaa, kun sade alkoi. Otin viltin selkänojalta ja levitin sen päälleni.
"Saatan vähän pelkää ukkosta", kuiskasin viltti suuni päällä. Juuri sillä hetkellä molemmat pojat kietoivat toisen käsistään ympärilleni.
"Mun tädin taloon iski ukkonen pari vuotta sitte. Se talo palo ja täti palo elävältä", sanoin ja muistin, kuinka hirveää oli nähdä tädin talo parin päivän päästä. Martinus painoi päänsä omani päälle ja Marcus teki samoin.
"Ihan hirveetä", kuulin Marcuksen sanovan.
"Me ollaan täällä sun kaa", Martinus kuiskasi.
"Ja oon onnellinen siitä", sanoin ja katsoin mustavalkoista elokuvaa.

Sanoja: 538

Tässä teille yks hauskimmista luvuista, jos tota täti juttua ei lasketa mukaan. Täällähän on nyt siis ukonilma, siitä inspiraatio tähän ukkosmyrskyyn.

Ton videon takia täs luvussa oli pieniä teknisiä ongelmia, jotka sain kai korjattua.

Yli 700 lukukertaa❤❤❤ Kiiiitooos😭