34. Kotona [On This Day]

537 21 3
                                    

Kirjoitin lyriikat omin kätösin, mutta otin vähän apua parista videosta.
En laittanu sitä 'oikeeta' videota, koska tuohon oli leikattu se kappale ainoastaan.
 

Pysähdyimme matkalla vielä kerran, koska pojat eivät olleet saaneet ruokaa tunteihin. Leahillekin oli ostettu ruokaa.
"Enää yks tunti", sanoin katsoen kelloa, joka näytti yhtätoista. Minua alkoi pikkuhiljaa jo väsyttää, joten nojauduin taaksepäin ja suljin silmäni.
"Eikö teillä pojilla ollut sitten omaa kyytiä?" Sami kysyi vilkaisten peilin kautta takapenkille.
"Meiän ois pitäny hankkiutua ite lentokentälle, mutta, no eihän me Norjassa olla", Martinus sanoi hieman naurahtaen.
Sitten en enää kuunnellut. Minä nukahdin ja seuraavan kerran kun heräsin, käännyimme tuttuun kotipihaan.
"Kati on tällä hetkellä varmaan jo nukkumassa", Sami vihjasi meitä olemaan hiljaa.
"Ei tarvii sanoo mitään ylimääräsistä matkailijoista", kuiskasin miehelle ja hän nyökkäsi nousten autosta. Tällä kertaa Martinus sai ottaa käsijarrusta kiinni ja pelastaa meidät onnettomuudelta.

Avasin takakontin ja katsoin kuinka Leah hyppädi ulos autosta. Sitten vasta huomasin tavaramäärän.
"Noissa kasseissa me oltiin", Marcus sanoi osoittaen kahta littanaa kassia yhdessä nurkassa. Nyökkäsin ja aloin ottamaan kasseja ulos. Pojat ottivat kolme kerrallaan ja veivät ne talomme kuistille kasaksi. Kurkotin ottamaan jalkapallon ja heitin sen Marcukselle.

Saimme vietyä kaiken huoneeseeni ja etsin pari patjaa pojille. Vaikka sänkyni olikin kahden hengen, en voinut jättää toista pojista lattialle nukkumaan. Menimme suoraan nukkumaan sen enempää sähläämättä.
Heräsin yöllä Leahin vinkunaan. Silitin koiran päätä väsyneenä ja surullisena. Suru kuitenkin haihtui, kun katsoin lattialle. Siinä He nukkuivat. Vilkaisin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan huoneeni seinille. Ne olivat täynnä M&M julisteita ja muita kuvia. Minulla oli myös hylly, jossa oli poikien albumit, rannekkeita, vaatteita ja muuta sälää. Lukitun laatikon sisällä oli kirja, johon olin kirjoittanut joka päivä jotain pojista. Hymyilin hieman ja kurkotin silittämään molempien päitä.
"Äiti?"
Pudistin hieman päätäni Martinukselle, joka oli puoliksi hereillä. Poika käänsi kylkeä ja jatkoi uniaan. Ja niin minäkin tein.
 

"Once upon a time you know in a kingdom where the rivers flow
(oh oh oh oh)
Underneath the summer sky you could hear a baby cry
(oh oh oh oh)
Yeah the miracle of life had begun
And put a smile upon the face of the sun

On this day
On this day (oh)
The world got a little bit lighter
The stars got a little bit brighter
On this day
On this day (oh)."
 

Avasin silmäni ja näin molemmat pojista sänkyni reunalla. He vilkuilivat samalla huonettani nyökytellen.
 

"We can let the music play
We can dance the night away
(oh oh oh oh)
When the night and the year has come  and has gone
We gotta do it all again so come on

On this day
On this day (oh)
The world got a little bit lighter
The stars got a little bit brighter
On this day
On this day (oh)."
 

"Moikka", sanoin hieman unisena ja katsoin kuinka Leah tuli nuolemaan Marcuksen naamaa.
"Huomenta", Martinus sanoi nauraen veljelleen.
"Ootteko ollu jo kauanki hereillä?" kysyin ja katsoin kelloa, joka näytti vähän yli kahdeksaa.
"Juu."
Nyökyttelin hieman, sillä Martinus ei ollut varmaan edes kuullut kysymystäni katsoessaan huonettani tarkemmin. Hänen katseensa osui yhteen kuvaan.
"Ootko sä tässä?" hän kysyi osoittaen kuvaa, jossa itse veljeksetkin olivat. Heidän välissään olin minä, silloin kun he olivat käymässä Suomessa.
"Siinä oon minä", sanoin ja katsoin omaa naamani, jolla kyyneleet valuivat onnesta.
Marcus oli selvinnyt Leahin hyökkäyksestä ja katsoi yhtä kuvaa, jossa oli heidän äitinsä, isänsä ja siskonsa.
"Ei olla nähty niitä hetkeen", hän kuiskasi Martinukselle, joka oli tullut hänen viereensä. Nuorempi kietoi toisen kätensä vanhemman ympärille.

"Mikä kippo täällä lattialla on?"
Ääni tuli keittiöstä, jossa äiti oli huomannut Leahin kupin.
En ollut edes käynyt halaamassa äitiä pitkän ajan jälkeen. Menin heti keittiön suuntaan.
"Äiti", sanoin ja kohtasin nuo tutut silmät.
"Mel."
Hyppäsin äidin syliin onnellisena hänen tapaamisestaan. Pian Kati kuitenkin päästi irti ja katsoi taakseni.
"Mikä tuo on?"
Koirasusi hölkytteli luokseni ja selitin äidille sen saman oudon tarinan kuin pojillekin.
Äiti nyökytteli, mutta ei ollut ihan varma oliko järkevää pitää puolikasta sutta sisätiloissa.
Onneksi äiti on eläinrakas.
Hän lupasi rakennuttaa pihallemme koira-aitauksen.
Kiitin häntä ja menin huoneeseeni. Olin juuri avaamassa puhelintani, kun keittiöstä kuului taas ääni.
"Melissa aamupalalle!"
Menin keittiöön juosten pojat perässä luistellen. Äiti katsoi minua hieman oudoksuen ja laittoi kädet puuskaan.
"Melissa, mitä ihmettä?"
Huokaisin ja katsoin poikien dabbausta.
"No, se on aika outo tarina..."

Vartti. Kokonainen vartti meni koko jutun selittämisessä.
"Ja kaikki ongelmat saitte selvitettyä sitten Merjan kanssa. Ja kumpi näistä herroista oli se 'onnekas'?"
Nyökkäsin ja sen jälkeen pyöritin päätäni.
"En mä voinu päättää", sanoin ja tungin leipäpalan suuhuni.
"Mutta nyt Marcuksen ja Martinin vanhem-"
Heilutin sormiani ja nielaisin.
"Martinus", korjasin ja annoin äidille luvan jatkaa.
"Heidän vanhemmilleen pitäisi ilmoittaa, että he ovat vielä Suomessa, Kemissä. Ja varmasti he haluaisivat nähdä lapsensa kuukauden jälkeen."
Nyökkäsin haikeana.
"Mutta voiko ne jooko jäädä vähäks aikaa? Vaik pari, kolme, neljä, viis..."
"Ja 150 ja 151", äiti keskeytti pudistaen päätään.
Painoin pääni alas ja tunsin pian kosketuksen selälläni.
Käänsin katseeni nähdäkseni Martinuksen, joka hymyili. Hymy nousi myös omille huulilleni.
Nousin pöydästä ja kiitin äitiä. Menimme kolmistaan huoneeseeni vain laiskottelemaan lattialle.
"Hitsi ku ois kivaa jos me oltais vielä siellä leirillä", sanoin tylsistyneenä.
Pojat nyökyttelivät sen verran kuin pystyivät katse kiinni katossa.
 
 

Sanoja: 889

Psst. On this day on ihan hirveen hyvä kappale. Se on tällä hetkellä mun lemppari kappale pojilta :)
Toivon niin, ettei se vaan oo kruununprinsessalle!!
Haluun että se ois niiden uus kappale ihan virallisesti😍
Tietenki Without You on edelleen lemppari ns. virallisista❤

The Perfect 10 - Marcus and Martinus || ✓Where stories live. Discover now