The Perfect 10 - Marcus and Martinus || ✓

36. Vierellä [Go Where You Go]

Hertta oli mennyt iltalenkille. Kello oli kylläkin jo kymmenen, kun suljin huoneeni oven. Pidin kädessäni tarjotinta, jolla oli vähän kaikkea syötävää.
Avasin vaatehuoneen oven harmaassa M&M pyjamassani ja katsoin suloisia veljeksiä, jotka nukkuivat toisiaan vasten nojaten. Laskin tarjottimen penkille ja katsoin vain hetken molempia.
Nojauduin suukottamaan molempien otsaa ja mietin kuinka kylmä heille tulisi yöllä tuossa lattialla, jossa he tällä hetkellä istuivat.
Nostin molemmat vierekkäisille patjoilleen puhisten ja peittelin heidät. Martinus nosti päätään ja katsoi ympärilleen.
"Tossa on ruokaa jos on nälkä", kuiskasin ja Martinus nyökkäsi haukotellen.
"Hyvää yötä", kuulin pojan sanovan.
"Hyvää yötä", sanoin takaisin ja pakitin kohti ovea.
"I think I wanna go where you go", Marcus mumisi unissaan.
Hymyilin ja menin ulos vaatehuoneesta takaperin laittaen oven kiinni perässäni.
"Kelle sä puhuit?"
Hertta...
"En kellekkään, puhuin vaan ittekseni", yritin ja jotenkin sain vakuutettua Hertan.
"Mistäs puhuit? Sun miehistäs?"
"Hertta!"
"Okei okei, sori", tyttö sanoi rauhoitellen minua.
"Mennäänkö jo nukkumaan?" Hertta kysyi vihjaten, että tarvitsi patjan.
"Joo", sanoin ja tajusin, että patjat olivat jo käytössä.
"Öö... meil ei oo patjoja", sanoin ja Henna katsoi minua epäuskoisena.
"Mä meen kai sitte ettii jostain muusta huoneesta itelleni nukkumapaikan", Hertta sanoi mennen ulos huoneesta.

Mietin hetken tekisinkö asian, jota mietin.
Ja minähän tein. Menin vaatehuoneeseen, jossa paidaton Martinus söi tuomaani leipäpalaa.
"Voinko mä tulla tänne?" kysyin.
"Juu", Marcus -joka tuijotti puhelintaan- sanoi nostaen kätensä.
"Entäs se sun kaveri?" Martinus kysyi saatuaan suunsa tyhjäksi.
"Se ettii jostain nukkumapaikan, kun teillä on nää patjat.
Kaksoset vilkaisivat toisiinsa.
"Voidaan me kyllä lainata näitä", Marcus sanoi nousten istumaan.
"Sanoin sille jo, että meillä ei oo patjoja", totesin hiljaa.
"Melissa!"
Nousin ylös ja menin ulos ovesta.
"Mitä sä taas teit siellä?"
"Etin huomisen vaatteita."
"No et sitten ottanu niitä mukaan?"
"No tykkään pukee ne vaatehuonees."
Hertta nyökytteli ja kertoi:
"Mä nukun siellä teiän ns. vierashuoneessa, jossa on se pieni sänky."
"Okei. Öitä", sanoin ja menin sängylleni istumaan.
"No öitä", Hertta sanoi naurahtaen hieman.
Vedin päiväpeittoa taemmas ja otin tyynyn ja peiton itselleni. Päiväpeiton vedin uudestaan sängyn päälle.
Menin vaatehuoneeseen ja katsoin hereillä olevia poikia.
"Minne mä meen?" kysyin ja nyt oli Martinuksen vuoro vastata Marcuksen syödessä.
"No vaikka tähän väliin."
Menin patjojen keskelle ja mietin kuinka putoaisin patjojen väliin yöllä.
Laitoin tyynyn paikalleen ja vedin peiton päälleni.

Yöllä heräsin patjojen välistä, niin kuin arvata saattoi. Nousin varovaisesti ylös ja menin omaan sänkyyni. Heitin peiton ja tyynyn sängylle ja haukotellen menin nukkumaan vaihdettuani itselleni pitkän t-paidan.
Jossain kohtaa yöstä tunsin patjani laskeutuvan alas. Jompi kumpi kaksosista tuli viereeni, mutta en alkanut ottaa selvää, vaan pyöräytin itseäni hieman lähemmäs reunaa, jotta poika saisi enemmän tilaa.
"Mä tykkään susta tosi paljon Mel", kuulin sanottavan korvan juurestani. Vaikka olinkin väsynyt tunnistin äänen kuuluvan Martinukselle.
Ajattelin hetken näkeväni unta, mutta sitten tunsin suudelman poskellani. Pian tunsin käsien kietoutuvan ympärilleni.
"Niin mäkin susta", sanoin unisena sen enempää miettimättä.
Poika tuli peittoni alle ja pian kuului vain suloista tuhinaa. Hymyilin hieman ja nukahdin Martinuksen tuoksun ympäröimänä.

Heräsin ihmeellisesti ennen Martinusta. Viimeinkin voisin nousta ensimmäisenä ylös. En kuitenkaan päässyt mihinkään Martinuksen käsien ollessa edelleen ympärilläni. Päätin siis jäädä hänen vierelleen niin kauaksi aikaa kuin mahdollista. Käännyin, että näin tuon kauniit kasvot. Hymyilin hieman ja siirsin pari hiusta pois hänen naamaltaan. Juuri silloin tuon silmät aukesivat. Poika nousi istumaan. Martinus oli hieman ymmällään ja irrotti pian kätensä ympäriltäni punan levittäytyessä hänen kasvoilleen.
Siirryin hieman lähemmäs ja hivutin käteni Martinuksen paljaalle selälle.
Tuo oli hetken kysyvän näköinen, mutta painoi sitten huulensa omilleni.
 
 
 
Sanoja: 593

Toinen luku tälle päivälle! Mulla on koko kirja kirjotettuna jo, joten saatan julkasta näitä pari päivässä.

Mutta tämmöstä tällä kertaa😉

Ensi lukuun👋