Uskoit vääriin sanoihin🏳️‍🌈✔

•°51°•

Gabriel:

Näpersin toisella kädelläni upouutta aurinko kuvioista kaulakoruani, minkä Pyry oli ostanut mulle, kun olin hetken katsonut häntä mahdollisimman söpösti. Olin saanut, jopa Pyryllekkin ostatettua kuu kaulakorun mikä sopi hänelle todella hyvin. Aurinko ja kuu sopivat yhteen, vaikka olivatkin ihan erilaisia keskenään. Vähän niin kuin mekin. Tai siis enhän mä tiennyt oliko mitään meitä, mutta saipahan sitä unelmoida? Joo, olin miettinyt itsekseni hetken ja tullut siihen loppu tulokseen, että halusin olla Pyryn kanssa paljon enemmän kuin kavereita. Mulle ei riittänyt pelkkä kaveruus.

"Mitä sä nyt noin kovasti mietit, kun alat oikeesti näyttää jo aika vihaselta?" Pyryn ääni keskeytti mietteeni. Käänsin tummanruskeat silmäni häntä kohden ja nostin kasvoilleni hymyn,
"En kai mitään merkittävää..."

"Kerro vaan." hän katsoi mua niillä kauniin lehdenvihreillä silmillään samalla, kun sen vaaleanpunaisilla huulilla lepäsi hymy. Myrkynvihreyttä ei näkynyt enään ollenkaan hänen silmissään. Palo hänen silmissään oli tyyntynyt ja jättänyt suloisimman hymyn omistajan paikalle.

"Öö-" aloitin ja vilkaisin nopeasti sivulleni, jossa huomasin vaatekaupan, joten yritin saada vaihdettua aihetta muka huomaamatta,
"-Tuolla on vaatekauppa! Mennään kattoo minkälaisia vaatteita siellä on!"

"Okei?" hänen äänensä oli kysyvä, mutta päätin sivuuttaa sen ja lähdin vetämään Pyryä perässäni kohti vaatekauppaa.

"Mä kompastun kohta, jos et hiljennä vähän vauhtias!" Pyry älähti saaden mut nauramaan. Hidastin tahtiamme tuntien hellän, nopean puristuksen kädessäni, kun hän kiri viereeni.

Asteltiin sisälle tumma teemaiseen kauppaan. Joku myyjä tervehti meitä ylipirteästi hymyillen. Moikkasin takaisin, kun Pyry vain nyökkäsi sen enempää välittämättä. Käveltiin syvemmälle kauppaan samalla, kun katselin ympärilleni kivojen vaatteiden puolesta.

"Tää vois sopii sulle", Pyry kommentoi vetäen mut huppareiden luokse ja nappasi käteensä vaaleanharmaan hupparin, jonka oikealla puolella oli punainen ruusu kuvio ja molemmissa käsissä kaksi valkoista raitaa. Katsoin ensin hupparia hänen käsissään ja sitten taas häntä.

"Okei, voin mennä kokeilemaan sitä, jos mä saan kans päättää sulle yhen hupparin kokeiltavaks", sanoin hymyillen samalla kohdistaen katseeni hänen lehdenvihreisiin silmiin.

"Okei, käy", Pyry huokaisi ja nosti sitten toista kulmaansa,
"Minkä sä annat mulle kokeiltavaks?"

"Oota tässä niin meen hakee sen. Näin äsken yhen tosi kivan näkösen hupparin, jota saat kokeilla!" hihkaisin innostuneena ja irroitin käteni hänen omastaan. Hymyilin Pyryn hieman hämmentyneelle ilmeelle ennen kuin lähdin kulkemaan takasin päin samalla etsien äskeistä näkemääni hupparia, joka oli mielestäni aivan liian suloinen ja uskoin, että se sopisi Pyrylle.

Hetken etsittyäni, löysin hupparin. Otin hupparin käsiini ja lähdin sitten takaisin Pyryn luokse. Hän oli kääntänyt mulle selkänsä eikä kuullut, kun ilmestyin hänen taakseen. Peitin käsilläni hänen silmänsä.
"Et saa kattoo vielä."

Pyry tuhahti, muttei kuitenkaan väittänyt vastaan, joten ohjasin hänet sovituskopeille ja törkkäsin hupparin hänen käsiinsä ennen kuin tönäisin hellästi hänet yhteen sovituskoppiin. Uskoin ettei hän olisi suostunut edes kokeilemaan valitsemaani hupparia, jos olisi nähnyt sen. Hymyilin ajatukselle minkä näköinen Pyry olisikaan huppari päällään. Astelin sovituskoppiin harmaa huppari käsissäni ja vedin oven lukkoon. Yhden kerran, kun olin ollut Viljamin kanssa ostelemassa vaatteita, en ollut muistanut laittaa ovea lukkoon ja olin saanut miltein sydänkohtauksen, kun joku pikku tyttö oli avannut oven ja kiljaissut. Sentään mulla oli housut jaloissani ja silloinen paita melkein päälläni. Riisuin oman hupparini tuolille ja vetäisin sen sijasta Pyrtsin valitseman, kivan hupparin päälleni. Katselin hetken itseäni peilistä, kyseinen huppari tosiaankin sopi ihan hyvin mulle.