Heal Me (FIN)

"kotiin"

Minä ja Antti istumme myös paluumatkalla bussissa vierekkäin, ja tällä kertaa tunnelma on erilainen.
Emme ole enää pelkkiä ystäviä, joilla on salaisia ja ei niin salaisia tunteita toisiaan kohtaan.
Nyt olemme kertoneet niistä toisillemme, ja voimme olla onnellisia saadessamme nauttia toisen läsnäolosta. Ainakin hetken;
"Moro!"
Se on Niklas. Tietenkin.
Hän istuu toisella puolella bussin käytävää. Toivottavasti ei mennyt siihen tahallaan..
Antti, jonka katse oli tiukasti kiinni minussa, ei hatkahdukaan Niklaksesta.
Minä taas moikkaan häntä sanoen:
"Ai moi! Mitäs Nikke?"
En tiedä, miksi piti olla noin tuttavallinen sanoissani, koska se saa selvästi Antin heräämään haaveiluistaan ja katsomaan minua. Mutta tällä kertaa hieman huolissaan.
"Mitäs tässä, aika paska päivä."
Nyökkään Niklakselle.
"Joo, sama täällä.."
Hymyilen salaa Antille, jonka katse pysyy yhä minussa. Kuin hän tarkkailisi, etten ala flirttailemaan Niklaksen kanssa. As if.
Eikä minulla tietenkään ollut paska päivä. Ei todellakaan. Mutten aio kertoa Niklakselle mitään siitä.

Lopulta Niklas lopettaa small talkin, ja voimme taas keskittyä toisiimme.
Puhun hiljaa, ettei Niklas kuule.
"Antti, onks kaikki hyvin?"
Kysyn sitä, koska Antti ei ole puhunut mitään moneen minuuttiin.
"Joo, tietenki.."

Niin sä sanot.

Hymyilen Antille viekkaasti.
"Entäpä jos mä livahtaisin sun huoneeseen tänä iltana..?"
Vihdoin tuo jääräpää muuttuu hieman normaalimmaksi itsekseen ja vastaa:
"Muista laittaa seksikäs yökkäri."
Naurahdan ja tönäisen häntä tutusti käsivarteen.
Niklas huomaa meidät ja yskäisee.
Me emme välitä hänestä.

Miksi häntä edes kiinnostaa?