Lestadiolainen, 16-vuotias Emma asuu keski-Suomessa laitoksessa, koska ei pystynyt pahimpina masennusaikoinaan käymään koulussa. Eräänä iltana taloon saapuu uusi nuori.
Pojan saapuminen saa toisen nuoren, Antin varpailleen. Emma huomaa ihastuneensa...
Vennin raskaus etenee hyvää vauhtia - nyt on joulukuun 24. päivä, ja hänen neljäs raskauskuukautensa alkoi eilen.
Niklaksesta on tullut minulle hyvin läheinen. Olen soitellut myös Elsalle ja viestitellyt parin muunkin tyttökaverin kanssa, mutta en osaa olla kenenkään kanssa samalla tavalla kuin Niklaksen. Hänen kanssaan on yhtä helppo olla kuin... Niin, no.
Antista en ole kuullut Halloweenista lähtien mitään, mutta tiedän, että hänellä on joku nainen kierroksessa. Näin heidät kerran kaupassa. Nainen oli vaaleahiuksinen, hyvin laiha ja pitkä. Ihan mallin näköinen. Ei minua kiinnosta, mitä Antti elämällään tekee, mutta kaksi kuukautta sitten heidät nähdessään se kyllä tuntui vähän pahalta.
Minä nostan viimeisen piparipellin uunista ja hymyilen ohimennen äidille, joka kantaa olohuoneen joulukuusen alle kaksi isoa pakettia. Venni ja Joel tulevat alakertaan ja kuukausi sitten 19 vuotta täyttänyt Joel näyttää salaperäiseltä.
"Tulkaa tänne" ,Venni hihkaisee leveä hymy kasvoillaan.
Minä jätän piparit jäähtymään ja kiirehdin parin luokse. Äitikin tulee, ja silloin Venni näyttää meille kätensä. Hänen vasemmassa nimettömässään koreilee kaunis sormus, jota koristaa valkoinen timantti.
"Eikä, onnea!" ,minä innostun ja halaan siskoani tiukasti - varoen hänen mahaansa tietenkin.
-
Kun olemme syöneet hyvin ja lauleltu pari joululaulua, on viimein lahjojen avaamisen aika. Meillä ei ole käynyt joulupukkia isän lähdön jälkeen, eihän meillä ole pieniä lapsiakaan.
Lahjat jaetaan ja minä istun olohuoneen pöydän ääreen avaamaan omiani.
"Joel, kato" ,Venni ihastelee käsissään olevia vauvanvaatteita. "Mummi on niin ihana."
Ensimmäinen avaamani lahja on tullut postissa Elsalta. Minua harmittaa, kun olin unohtanut lähettää hänelle lahjan, mutta tämä sanoi, ettei se mitään haittaa. Minulla meinaa tulla itku avatessani pahvilaatikon.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Tekstaan heti Elsalle:
Minä: Ihana lahja! Rakastan sua 😭🧡🧡
Seuraavaksi avaan äidin lahjan, joka on pieni ihonhoitosetti. Rasva tuoksuu ihanan jouluiselta ja mukana tulleita kynsilakkoja aion testata heti tänään. Kiitän äitiä lahjasta ja avaan ensimmäisen suklaarasian.
Viimeisenä avaan pienimmän lahjan, jonka punaisen lahjapaperin päällä lukee vain "Emmalle." En tiedä, keneltä se on.
Paketissa on kaksi Pätkis-patukkaa, suklaan tuoksuinen huulirasva sekä ehkä maailman suloisimmat puhelimenkuoret.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Paketin pohjalla on valkoinen lappu, jossa lukee: This is only the beginning...
"Äiti, keneltä tää on?" ,kysyn hämilläni.
Äiti näyttää mystiseltä ja nousee olohuoneen sohvalta. Hän menee eteiseen ja minä kuulen oven avautuvan.
Vaihdan yllättyneen katseen Vennin kanssa, joka on juuri avannut viimeisen lahjansa - suloisen vauvanhatun ja -lapaset.
"Emma, tulehan tänne" ,äidin ääni kuuluu eteisestä.
Minä kipitän eteiseen nopeasti. Siellä äiti seisoo ja katsoo minua kuin odottaen reaktiota. Nimittäin etuoven edessä seisoo vaaleahiuksinen poika, joka pitelee käsissään valkoista ruusukimppua ja näyttää niin suloiselta lumihiutaleita hiuksissaan ja mustissa farkuissaan.
Kävelen häkeltyneenä lähemmäksi, samalla kun äiti kääntyy mennäkseen takaisin olohuoneeseen.
Katson Niklaksen silmiin ja hymyilen kuin pikkutyttö.
"Emma" ,mies sanoo hymyillen.
Minä seison hänen edessään ja annan tämän ojentaa kukat käsiini.
"Mitä sä-" ,yritän.
"Shh" ,Niklas keskeyttää minut. "Just go with the flow."
Meinaan purskahtaa nauruun hänen täydelliselle brittiaksentilleen. Niklas avaa etuoven sepposen selälleen ja kysyy sitten:
"Eihän sulla jääny mikään kesken?"
Pudistan päätäni ja nauran hermostuneesti.
"Hyvä" ,mies jatkaa. "Nimittäin sä tuut nyt mun mukaan."
Ja sitten Niklas nappaa minut syliinsä, ruusukimpun pudotessa lattialle ja kantaa minut ulos lumisateeseen.
Kiedon käteni hänen kaulansa ympärille ja painan pääni tämän punaista talvitakkia vasten. Ulkona on kylmä ja minun varpaani kylmettyvät ennen kuin ehdimme autolle.
Niklas laskee minut pelkääjän paikalle ja minä katson häntä kulmat koholla, kun tämä kiertää toiselle puolelle ja hyppää ratin taakse.
"Siis, mitä sä nyt oikeesti teet?" ,kysyn hieman ärtyneenä tästä kaikesta salaperäisyydestä.
Niklas vain vinkkaa silmäänsä minulle ja käynnistää autonsa vain ajaakseen pois pihastamme kohti maantietä.
