(VALMIS )"Hitto Ada, sä saat mut ihan sekasin"
Lukioikäinen Ada muuttaa Espoosta Tampereelle isänsä saatua työpaikan paikallisen jääkiekkojoukkueen apuvalmentajana. Adan luottamus ihmisiin on revitty palasiksi, eikä hän usko luottavansa enää keneenk...
Herään piipitykseen. Luulen sen olevan herätyskello, jonka vain olin unohtanut päälle. "Haloo?" puhelimesta kuuluu ja säikähdän. Nousen nopeasti istumaan sängylleni ja otan puhelimen käteeni. "Moi?" vastaan ihan unisena. "Sori, herätinkö sut?" puhelimen toisesta päästä kuuluu, tunnistin tuon äänen heti, se oli Ethan. "Vähän niinkun" mumisen. Ethan naurahtaa pienesti. " Ei ollut tarkotus, mutta ajattelin jos voitaisiin tänään tehdä sitä äikän projektia?" poika ehdottaa. Nyökkään, kunnes muistan, että puhun puhelimessa. "Joo, heti kun oon valmis" vastaan tuolle. Ethan sanoo, että voisin tulla heille heti kun olisin valmis. Suostun tuon ideaan ja lopetan puhelun.
Katson vaatekaappiini pohtien, mitä laittaisin päälle. Ei mitään kollareita, en halua näyttää viemärirotalta. Ei myöskään mitään ylipanostettua ja siistiä. Lopulta päädyn valkoiseen toppiin, sinisiin revittyihin farkkuihin ja filan ohueen "takkiin".
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
(tossa siis Adan vaatteet, mut se ei muuten näytä tolta xd)
Meikkaan kevyen meikin, jonka jälkeen laitan hiukseni hieman sotkuiselle nutturalle ja sitten olenkin valmis. Astun ulos raikkaaseen syysilmaan ja lähden kohti Ethanin taloa. Päätän ilmoittaa tuolle, että olen tulossa
Ada: Mä lähin nyt Ethan: Okei, nähdään kohta (:
Hymähdän ja laitan puhelimeni takataskuuni. Tajusin, että en ottanut läppäriä mukaan, mutta eiköhän Ethanille olisi. Vihdoin saavunkin pojan talon luo ja soitan ovikelloa. "Moi!" Ethan tervehtii hymyillen avatessaan oven. "Hei" vastaan ja pieni hymy eksyy huulilleni. "En sitten ottanut omaa läppäriä mukaan, mutta kai sulla on?" kysyn samalla kun otan kenkäni pois jalasta. Ethan nyökkää, jonka jälkeen tuo lähtee kohti yläkertaan, minä hänen perässään. "Noh alotetaanko?" ehdotan ja istuudun Ethanin sängyn reunalle. "Joo" poika vastaa ja ottaa läppärinsä pöydältä, tullen sitten istumaan viereeni. "Meillähän oli aiheena siis lätkä" Ethan toteaa huvittuneena. Nyökkään ja virnistän. "No jos mä etsin tietoa ja sä sitten kirjoitat?" kysyn. "Meidän ei kyllä tarvitse hirveästi netistä sitä tietoa etsiä, kun eiköhän me osata aika hyvin ilmankin" Ethan toteaa huvittuneena. "Totta" naurahdan.
"Mitä vittua, kello on noin paljon!" huudahdan katsoessani kelloa. Kello näytti ilta kymmentä, enkä ollut sanonut vanhemmilleni lähteväni mihinkään. "Tota...haluisiks sä jäädä yöksi?" Ethan ehdottaa hieman hermostuneena ja hieroo niskaansa. "Voin mä jäädä jos herra niin kovasti sitä haluaa" suostun virnistäen. Otan puhelimeni taskusta ja laitan nopeasti isälleni viestiä että jäisin kaverilleni yöksi. Isä vastaa vain ok, jonka jälkeen suljen puhelimeni ja katson vieressä istuvaa poikaa. Ethanilla oli niin ihanat silmät.
Sori super lyhyt osa, tää olikin vähän tällänen täyttöluku xd
