[ Adan näkökulma ]
Oli perjantai. Tänä iltana Ethan olisi tulossa meille syömään ja rehellisesti sanottuna minua jännitti ihan vitusti. Vanhempani ovat juuri sellaisia kunnon hössöttäjiä, joten tottakai heti kun he saivat tietää, että minulla on poika ystävä, he haluavat kutsua hänet meille syömään, jotta voisit tutustua häneen paremmin. Ethankin oli siihen suostunut, joten kai minunkin sitten piti.
Kävelen laahustaen kotia kohti, en tiedä miksi jännitin tätä iltaa näin paljon. Ehkä siksi, että pelkään vanhempani nolaavan minut? Tai entä jos vanhempani eivät annallaan minun olla Ethanin kanssa? Ehkä minun ei pitäisi miettiä liikaa. Ilta menee niinkuin se menee. Eli toivottavasti hyvin.
Saavun vihdoin ja viimein kotiin. Saisin olla vain alle tunnin yksin, ennen kuin vanhempani tulevat kotiin ja alkavat hössöttämään kaikesta. Riisun kengät sekä takin ja menen yläkertaan huoneeseeni. Järjestelen vähän huonettani ja pyyhin pölyt. Pitäisi vielä sitten miettiä, että mitä laittaisin päälle. Ehkä mustat pillifarkut ja valkoinen neule ovat ihan hyvä vaihtoehto. Päädyn siis niihin ja vaihdan vaatteet, vaikka aikaa olisi vielä reilusti.
Kuulen ulko-oven avautuvan. "Ada, me tultiin!" Äiti huutelee alakerrasta. Vastaan jotain okein tapaista vastaukseksi ja harjaan hiukseni. "Tule auttamaan ruoan kanssa!" Äiti huutaa. Huokaisen ja lasken harjan pöydälleni. Astelen alakertaan, jossa vanhempani hyörivätkin jo. "Tee sinä salaatti niin minä hoidan muut" äiti ohjeistaa ja mumisen hyväksyvästi. Ei siis mitään vaikeaa onneksi. Olen nimittäin surkea kokki. Äiti taas on sen vastakohta, hän on todella hyvä laittamaan ruokaa. Alan vahvasti epäillä, että olen adoptoitu. Pilkon kurkkua ja tomaattia, pesen salaatin ja laitan fetaa vielä salaatin joukkoon. Kerron äidille olevani valmis ja karkaan nopeasti yläkertaan ennen kuin äiti ehtii antaa minulle lisää tehtäviä.
Korjailen meikkiäni kun ovikello soi. Se varmaan on Ethan, ajattelen ja lähden alas. Ilmeisesti äiti avaa oven. "Tervetuloa, me olemmekin jo odottaneet sinua" äiti toivottaa poikaystäväni tervetulleeksi.
**
Anteeksi super paljon lyhyestä ja tylsästä osasta, mutta halusin kuitenkin julkaista teille jotain:(
YOU ARE READING
kyyneleet on tehty luusereita varten
Romance(VALMIS )"Hitto Ada, sä saat mut ihan sekasin" Lukioikäinen Ada muuttaa Espoosta Tampereelle isänsä saatua työpaikan paikallisen jääkiekkojoukkueen apuvalmentajana. Adan luottamus ihmisiin on revitty palasiksi, eikä hän usko luottavansa enää keneenk...
