kyyneleet on tehty luusereita varten

22. luku

Lopussa tärkeetä asiaa joten luethan kiitos!

[ Adan näkökulma ]

"Sehän meni onneksi ihan hyvin" Ethan kuiskaa helpottuneena minulle, kun nousemme ylös pöydän ääreltä, kiittäen. "Joo, nii meni" totean ja virnistän pojalle.

"Mitäs me nyt tehdään?" kysyn pojalta kun saavumme huoneeseeni. "En tiiä, katsotaanko vaan netflixiä?" Ethan ehdottaa ja suostun tuon ehdotukselle. "Jäätkö muuten meille yöksi?" kysyn hymyillen, samalla kun nappaan läppärini pöydältäni ja lysähdän sängylle makaamaan. "Voin mä, jos sun vanhemmat vaan suostuu" Tuo blondi vastaa virnistäen ja kömpii viereeni sängylle. Nyökkään. "Käydään kohta kysymässä"

"Voiko Ethan jäädä meille yöksi?" kysyn, kun saavumme poikaystäväni kanssa alakertaan vanhempieni luo. Poikaystävä, se sana kuulostaa edelleen oudolta. "Joo, kunhan muistat, että olemme äitisi kanssa viereisessä huoneessa" isä toteaa ja virnuilee vihjailevasti. Tuhahdan vain pyöräyttäen silmiäni ja lähden takaisin huoneeseeni Ethan perässäni. "Luoja, mun vanhemmat on noloja" Huokaisen ja istahdan sängyn reunalle. "Ehkä ne halus vaan muistuttaa, jos meillä lähtisi vähän käsistä" Ethan toteaa kohauttaen hartioitaan. "Älä nyt säkin" huudahdan ja heitän tuota tyynyllä. Siitä sitten lähtikin vuosikymmenen tyynysota. Ja ei, emme ole viisivuotiaita, vaikka siltä saattaa välillä vaikuttaa.

Haukottelen kuuluvasti ja Ethan katsahtaa minuun huvittuneena. "Pikku prinsessaa taitaa vähän väsyttää" Blondi poika toteaa hymyillen. "Eikä" mutisen Ethanin rintaa vasteen, sillä tuo on kaapannut minut halaukseen. "Kyllähän, myönnä pois" Ethan väittää. "Okei" luovutan. "Nyt mennään pesemään hampaat ja sitten nukkumaan" Ethan toteaa, tarttuu kädestäni ja lähtee kylpyhuoneeseen päin.

**

Okei anteeksi TAAS super super lyhyt ja sitäkin tylsempi luku, mutta halusin julkasta jotain ja ilmottaa, että en oo kuollu ja tää tarina jatkuu vielä:)

Mutta se tärkeä asia oli se, että mulla ei oo oikeen motivaatiota tällä hetkellä kirjottaa tätä :( tää on muutenkin tosi tylsä tarina tällä hetkellä xd jotennn...

Pidänkö vaan taukoa ja jatkan tätä tarinaa sitten motivoituneena ja sillon tähän tulisi vielä monta osaa vai kirjotanko enää pari osaa lähiaikoina ja sit lopetan tän tarinan?

Kertokaaaaaa!!