16. luku

3.3K 98 13
                                    

luku sisältää väkivaltaa ja muutenkin hieman rankempaa sisältöä joten lukeminen omalla vastuulla

[ Adan näkökulma ]

Ensimmäinen. Toinen. Kolmas lyönti. Kipu lävistää kehoni. En pysty puolustautumaan. Olen heikko. Olen aina ollut heikko. "Heikko paska" "Huora" "Parempi vaan jos kuolisit" kuulen heikosti. Näköni sumenee. Vajoan loputtomaan pimeyteen.

Hätkähdän hereille paniikissa. Se oli unta. Luojan kiitos. Toisaalta, näin oli minulle kerran käynyt. Ei siitä enempää. Nousen hitaasti, edelleen hieman järkyttyneenä ylös sängystäni. Huomaan olevani ihan hikinen unen jäljiltä. Kello näyttää vasta puoli seitsemää ja koulu alkaisi yhdeksältä. Päätän mennä suihkuun, koska tuon unen jälkeen minua ei enää väsytä.

Saavun suihkusta pyyhe ympärilläni. Valitsen päivän vaatteiksi harmaan neulepaidan ja mustat farkut. Kuivailen hiuksiani hiustenkuivaimella katsoen samalla Netflixiä. Teen kevyen meikin ja katson itseäni peilistä. Tämä saa kelvata.

Kerrankin ajoissa koululla. Tunti alkaisi vasta kymmenen minuutin päästä. Kävelen rauhassa kaapilleni ja otan sieltä ensimmäisen tunnin kirjat. Äidinkieltä. Jatkaisimme tänään sitä projektia Ethanin kanssa. "Oho, sähän ootkin ajoissa" kuulen tutun äänen takanani ja käännyn katsomaan tuota. Iris. "Joo, heräsin jo aika aikasin ja päätin kerranki tulla ajoissa kouluun" selitän kaverilleni ja tuo nyökkää naurahtaen. Lähdemme äidinkielen luokkaa kohti.

"Jatketaankin varmaan tätä projektia" Ethan toteaa, kun istuu viereeni. Nyökkään ja avaan läppärini. "Muuten, mä oikeesti vihaan jääkiekkoa" paljastan. Ethan katsoo minua hämmentyneenä. "No miks sä sit halusit halusit tehdä tästä aiheesta?" Blondi poika ihmettelee. "Koska sä rakastat jääkiekkoa ja aattelin että se olis helppo aihe sulle" totean kohauttaen hartioitani. Ethan ei vastaa mitään, avaa vain oman läppärinsä ja alkaa töihin.

"Oppilaat, meillä on tänään täällä uusi oppilas"  Opettaja aloittaa toisen tuntimme, fysiikan. Käännän katseeni luokan eteen. Henkeni salpaantuu ja tuntuu että pyörryn minä hetkenä hyvänsä.

**
Pahoitteluni todella lyhyestä osasta, mutta halusin kuitenkin julkaista jotakin. Tässä osassa vähän jo tietoa Adan menneisyydestä, ehkä pian saatte tietää vielä enemmänkin🤭

kyyneleet on tehty luusereita vartenWhere stories live. Discover now