Part.1

1.7K 29 6
                                    

Istun tällä hetkellä junassa kohti Oulua. Olen koko elämäni asunut Tampereella, mutta nyt siihen tulee muutos. Olen saanut peruskoulun lusittua läpi ja käynyt pari viikkoa lukiota  Tampereella ja lähden nyt Ouluun lukioon. 

Katson ohi viliseviä maisemia ja kuuntelen musiikkia. 

"Mihkäs tyytönen on matkalla?" viereeni tullu vanha mies kysyy minulta. 

"Ouluun" vastaan tuolle hymyillen. 

"Tytöllä on sitten pitkä matka." tuo jatkaa, johon vain nyökkään ja jatkan musiikin kuuntelua. Pian minä nukahdan.

Astun junasta ulos ja katselen Oulun rautatieasemaa. Lähden kävelemään rautatieasemalta ja otan google mapsin esille, johon laitan asuntolan osoitteen. Huomaan sen olevan aika lähellä, joten päätän lähteä kävelemään ja näänhän minä tässä samalla Oulua. 

Katson suurta punaista rakennusta. Lähden kävelemään kohti pääovia, jotka vie jonkinlaiseen aulaan. Suoraan edessäni nään suuren sohvan ja telkkarin jota aika monet nuoret katsovat. 

"Moikka sää oot varmaan Alva" mies tulee kysymään minulta ja ojentaa kätensä. Tartun tuon käteen 

"Juu oon, Alva Hardley" vastaan hymyillen. 

"Mukava tavata mää olen Jaakko tämän solun valvoja, mutta mää voin näyttää sulle sinun huoneesi." Jaakko sanoo ja lähdemme kävelemään pitkää käytävää pitkin. 

"Sun huonekaveri on Amanda, toivottavasti tulette hyvin juttuun." Jaakko sanoo minulle hymyillen. 

"Varmasti tullaan" vastaan ja pian me jo pysähdymmekin puisen oven eteen joita on tässä talossa hyvin monta. 

Jaakko koputtaa oveen ja hyvin nopeasti punatukkainen tyttö tuleekin avaamaan oven. 

"Moikka sää oot varmaan Alva, mää oon Amanda" hyvin pirteä Amanda sanoo minulle ennenkun ehdin edes kissaa sanomaaan. 

"Juu niin oon mukava tavata." sanon naurahtaen. 

"Samoin tuu peremmälle. Mää voin hoitaa Jaakko sun puolesta tän esittelyn, niin sä voit lähtee pois." tuo sanoo ja nyt vasta muistin tuon olevan vielä täällä. Käännyn takaisin Jaakkoon päin, joma vain nyökkää Amandalle, jonka jälkeen katsahtaa minuun päin. 

"Toivottavasti viihdyt, tässä on huoneesi avain. Amanda esittelee sulle talon ja puhuu käytännön asiat läpi." Jaakko sanoo ja minä vain nyökkään, jonka jälkeen Jaakko lähtee. 

Seison edelleen käytävässä, joten astun huoneeseen sisälle ja vedän oven perässäni kiinni. Laitan minun kaikki kassit ja matkalaukun oletettavasti minun sängylleni ja katson ensinmäistä kertaa kunnolla huonetta. Huoneen välissä on hylykkö, joka jakaa huoneen kahtia, että molemmilla on ns. omat huoneet. Ei huoneessa ole oikein muuta paitsi kaksi sänkyä, kaksi työpöytää, kaksi tuolia, kaksi lipastoa ja hyllykkö, joka jakaa huoneen kahtia. 

"No kerro jotain itsestäs." Amanda sanoo ja tulee minun puolelleni. 

"No mulla on vanhemmat ja isosisko ja ne siis asuu Tampereella ja mää käyn lukion ekaa ja no mää oon 16v" sanon tuolle. 

"Oih kivaa miks sää muutit tänne?" tuo kysyy ja hymyilee minulle. 

"No tota mulla meni aika huonosti Tampereella, mun poikaystävä petti mua mun parhaan kaverin kans ja no nii ja sit mulla meni vähä välit poikki kavereitteni kans ja päätin vaa lähtee. Mää vaan sanoin äitille et mää haluan pois Ouluun, kyl mää sain siinä vähän rautalangasta vääntää mut sit se vaan jotenki tajus mun tilantee. Sit äiti vaan soitti tänne ja lukioon et mää muutan tänne viikonloppuna ja sit mää käyn täällä lukion loppuun, näillä näkymin." sanon ja tajuan vasta nytten kuinka oudolta tuo kuulostaa. 

"Wauh! Mitä sun iskä sano?" Amanda kysyy. 

"No tota.. Se ei tykänny tästä ihan niin paljoo, mut ei sitä loppujenlopuks hirveesti kiinostanu mitä mä teen, ei sitä oo oikeen ikinä kiinnostanut mun hommat." vastaan tuolle, hieman surullisena. 

"Aijaa onpa harmi, mut tiiäks määkin oon ykkösellä, joten mää voin näyttää sulle paikkoja koulussa, sitten kun se alkaa." tuo vastaa, en tajua mitenkä tuo voi olla noin piretä. 

"Juu kylhän se mulle käy, mut onneks koulu ei ala vielä pariin päivään. Miks sää asut täällä? Mistä sää oot kotosin?" kysyn tuolta vaihteeki ja alan purkamaan tavaroitani. 

"No siis oon kotosin ihan täältä Oulusta, mut mun vanhemmat on vähän ärsyttäviä niin muutin vaan tänne, me voidaan sit pitää meillä bileet, koska vanhemmat on työreisulla." Amanda sanoo. 

"Oukhei, no haluutko kertoo tästä asuntolasta jotain?" vastaan ja alan viikaamaan vatteitani kaappiin. 

Enimmäkseen Amanda kertoi vain hyvännäköisistä jätkistä, ketä asuu täällä, mutta sain minä kuulla myös kaikki tärkeätkin asiat. Juttelimme myös paljon muusta, kaikesta maan ja taivaan välillä. Amanda on tosi mukava, joten uskon ja TOIVON, että meille ei tulisi mitään riitoja tai mitään sen sellaista. Pian äitini soittaa ja kyselee minulta, että miten on alkanut ja kyselee kaikke muutakin turhaa ja tietysti toivottaa hyvät yöt. 

Käymme iltapalalla ja saan lainata Amandan ruokia, koska eihän minulla ole vielä omia. Tutustun myös muihin ja kaikki vaikutta tosi mukavilta ihmisiltä. Kiinnitän vähän huomioni pariin poikaan, jotka makoilevat sohvalla ja pelaavat pleikalla. Pian menemme takaisin huoneeseemme ja teemme iltatoimet. Katson kelloa ja ylltäyn sen jo olevan kohta 01.00. Juttelemme vielä vähän, jonka jälkeen minä nukahda.

Sanoja 746

................................................................................................................................................................

Tää oli siis mun ensinmäinen luku, joten toivottavasti tykkäsitte. Kirjotusvirheitä on varmaan tosi paljon, mutta eiköhän se siitä.❤💕

-Jaaaa_a

Vaikeuksista voittoon!Where stories live. Discover now