Luku 4

445 21 6
                                    

Weylyn:

Tyttö pyörtyy suoraan käsivarsilleni.
Katson häntä huolestuneena.
Hän on niin kaunis.
Nostan hänet minun syliini ja olen viemässä tyttöä autolleni, kunnes muistan tulleeni beetani Altinin kyydillä ihmissusien sairaalaan, koska olin ollut liian sairas ajamaan itse.

Ajatteluni keskeyttää Altin. Hän katsoo  minua ja tyttöä vuorotellen. Huokaisen syvään ja annan tytön hänen käsivarsilleen.
Altin katsoo minua kysyvästi.

"Vie hänet minun luokseni", Sanon matalasti ja Altin nyökkää.

Minun onnekseni kokoustalo on ihan tässä lähellä. Eli matka ei ole pitkä. 
Astun ovista sisään ja näen kymmeniä hätääntyneitä ihmissusia. Katson heitä ymmärtäväisesti. Menen kaikkien eteen ja rykäisen. Kaikki kääntyvät katsomaan minua ja kumartavat pienesti.

"Minä ymmärrän, että olette nyt todella shokissa yhden lauman jäsenen kuolemasta, mutta teidän pitää rauhoittua. Me tiedämme miltä susi näyttää", kerron alfa äänelläni. Koko sali on hiljaa.

"Ilmoittakaa minulle, jos näette harmaan suden jolla on siniset silmät, jotka selvästi haluavat tappaa", sanon ja salissa alkaa puheensorina. Yksi ihmissusi nostaa kätensä ylös haluten puheenvuoron. Nyökkään ja hiljennän salin.

"Entä sun sairaus? Eikös sun pitänyt löytää sun kuusi, jotta voisit alkaa parantua?" Vanhempi mies kysyy uteliaana. 

"Kyllä asia on näin, mutta minä olen löytänyt kuuni jo!" Kerron ylpeänä, mutta hieman haikeana sillä tyttö pelkäsi ihan selvästi minua.

Hurraahuutoja kuuluu ympäri salia minun hymyillessäni itsekseni. Sanon vielä kiitokset kaikille tulijoille ja lähden tytön, minun sielunkumppanini luokse.

"Missä tyttö on?" Ensimmäinen asia oli mitä kysyn kun Altin avaa ulko-oven.

"Yläkerrassa, oikealla", Altin kertoo. Minä suoraan sanoen juoksen tytön luokse.

Hän säikähtää kun avaan oven, mutta rentoutuu kun katseemme kohtaavat. Näen hänen silmissään ahdistusta, pelkoa ja huolta.
Hymyilen hänelle pienesti ja kävelen sängylle, jossa tyttö istuu.

"Mikä sinun nimesi on?" Kysyn antaen tytölle omaa tilaa. Olen halunnut kysyä sitä vaikka kuinka pitkään, mutta olen aina unohtanut kysyä sitä.

"Ööm, Mabel", Hän henkäisee ja katsoo minua silmiini. Ne ovat maailma kauneimmat silmät. Oikeasti. En ole koskaan nähnyt mitää niin kaunista ja upeaa.

"Kaunis nimi", henkäisen ja näen, kun tytön kasvot helottavat punaisina.

"Mikä sinun on?" Mabel kysyy arasti. Nostan katseeni takaisin häneen.

"Weylyn", kerron ja saan tytön henkäisemään syvään. Virnistän.

"Onko sinulla nälkä?" Kysyn häneltä. Kuulen ihan selvästi hänen mahansa anovan ruokaa.

"Ehkä vähän", kuulen yllättävät sanat. Olisin odottanut hänen sanovan: "ei minä en syö mitään sinun antamaa!" Tai "ei ole nälkä!"

"Okei, seuraa mua", hymyilen hänelle ja hän hymyilee TAKAISIN! Mitä hittoa! Mä oikeesti kohta sekoan.
Huomaan olleeni liian kauan hiljaa liikkumatta mihinkään, koska kuulen hennon äänen kysyvän:

"Oletko kunnossa?"

Henkäisen syvään. Hän todella kysyi noin minulta! MINULTA! Kumppanini, jonka olin vahingossa ottanut väkisin talooni kysyi juuri minulta olenko kunnossa.
Tajuan jälleen jääneeni liikaa ajattelemaan sillä kuulen tytön odottavan vastaustani.

"Juu olen", hymyilen tytölle ja saan takaisin pienen ujon hymyn. Mitä vit...

Suteni suorastaan kiljuu pääni sisällä onnesta. Oikeastaan minäkin kiljun. Meillä on kunnon bileet käynnissä.

"Mitä ruokaa haluat?" Kysyn Mabelilta, joka istuu tuolilla odottavan ruokaa. Välillä hän vilkuilee mielenkiinnolla isoa taloani. Ja välillä tunnen hänen katseen itsessäni. Se on niin ihanaa. Tuntea kumppanimme tuijottavan meitä!

"Ihan sama", Mabel henkäisee viimein.

Asetan täytetyn leivän tytön eteen. Hän sanoo jotain kiitoksen tapaista ja alkaa syömään leipää nälkäisenä.

Katselen häntä pitkään. Hän on niin kaunis. Kaikki hänessä on niin täydellistä.
Herään transsistani, kun kuulen hennon yskäisyn.

"Ymm, voinko mä kysyä sulta jotain?" Mabel kysyy ja saa minun lihakseni jännittymään.

"Juu?"

"Tota, miks sä sanoit omistavas mut?"

En ollut varautunut tuohon kysymykseen ollenkaan. En sitten mitenkään. Pitäisikö minun selittää hänelle kaikki, mutta eikö Mabel tiennyt ihmissusista jo?

                                      •

Juu kirjotin tätä yöllä :0
Siks voi olla vähä sekava :(
<3

My Moon Where stories live. Discover now