My Moon

Luku 15

Mabel:

Ensimmäinen kyynel tippuu silmäkulmastani, sitten toinen sekä kolmas.
Olen rikki.
Niin rikki kuin olla ja voi.
Lucyn piti jopa syöttää minua, koska itse en siihen kyennyt.
En halua tai edes ajatella lähteväni pois täältä vessasta, missä juuri nyt olen kusella. Mukavaa. Huoli saa vessahädän jotenkin suuremmaksi. 

En ole kuullut 7 tuntiin mitään Weylynistä ja Altinkin oli sitä mieltä että Weylynin olisi pitänyt saapua jo.
Turhautuneisuus, kaipuu, ikävä, suru ja huoli puristavat rinnassani.
Minun on pakko saada tietää onko Weylyn kunnossa tai edes elossa!

Nousen vessanpöntöltä väsyneenä, pesen kädet nopeasti ja lähden löntystelemään alakertaan, mutta teen suunnitelmiin muutoksen, kun kuulen nimeni huudettavan. Kuulen raskaita askelia portaissa. Se on varmaankin Altin. Hänellä on varmasti huonoja uutisia.
Voi ei! 
Juoksen vessaan lukiten oven nopeasti. Ei, minä en halua kuulla mitä asiaa Altinilla on!
En halua kuulla niitä sanoja, joita pelkään kuulevani niin paljon!

Herään ajatuksistani, kun kuulen koputuksen.

"Mabel? Sun kannattais tulla alakertaan", Altin sanoo ja kuulen pian kuinka Altin lähtee pois ovelta. Huokaan syvään ja suljen silmäni. Painan pääni polviini ja alan miettimään asioita. Miksi mikään ei voi olla enää normaalisti? Kaikki on niin sekavaa! Minun takiani Weylyn on varmaan kuollut ja ja...

"Mabel?"

Nostan pääni salamana pois polvistani. Mitä? Kuulinko harhoja? Ei! Tämä ei voi olla totta?!

Avaan varovasti vessan oven ja silmäni laajenevat varmasti ufon kokoisiksi. Jos siis ufot ovat isoja.

"Moi, kaunokainen", Weylyn henkäisee hymyillen niin vitun seksikkäästi!! Pian hän laittaa kätensä selkääni ja vetäisee minut itseään vasten. Hän kiertää kätensä ympärilleni ja tunnen heti perhoset vatsassani ja tyynen olon kiertävän kroppaani. Ai, että olin kaivannut tätä!
Kierrän nopeasti käteni Weylynin ympäri ja puristan häntä itseäni vasten.

"Minulla oli ikävä sinua Mabel, mutta olen myös pahoillani", Weylyn kuiskaa korvaani. Nostan pääni hänen rintakehästä ja katson tuota komistusta nyt silmiin.

"Minullakin oli ikävä sinua, mutta mitä sinä tarkoitat? Miksi olet pahoillasi?" Kysyn hämmästyneenä.

"Minun takiani sinä jouduit Daven käsiin ja ja..." Weylyn yrittää, mutta minä laitan sormeni hänen huulien päälle hiljentääkseni Weylynin.

"Älä syytä itseäsi. Minä itseasiassa olen iloinen, että Dave sieppasi minut, koska siellä tajusin jotain", hymyilen vinosti ja katson nyt ruskeita hämmästyneitä silmiä.

"Minä rakastan sinua", kuiskaan ja salamana tunnen pehmeät huulet painautuvan minun huuliani vasten.

Olen aluksi yllättynyt, mutta nopeasti vastaan suudelmaan.
Tuhannet pommit räjähtelevät sisälläni.
Tämä tuntuu vain niin persetin hyvältä!!

Liikutamme täydellisesti huuliamme yhteen. Ne on kuin tehty tätä varten!

Kohta tunne olevani ilmassa.
Weylyn on nostanut minut syliinsä ja puristaa pienesti takamustani.
Vingahdan pienesti, kun tunnen Weylynin näykkäisevän hellästi kaulaani.

"Minä vittu rakastan sinua niin vitun paljon! Vittuuu!" Weylyn hymisee suudelmien keskeltä. Hymyilen vain typerästi. Olen jo avaamassa Weylynin paitaa, kun kuulen huudon alakerrasta.

"Me mennään nyt Lucyn kanssa niin voitte jatkaa hommianne rauhassa!" Altin huutaa saaden minut näyttämään tomaatilta.

"Voi vittu! Joo joo, ei ois tarttenu keskeyttää! Saatanan mulkku! Mä oisin just saanu!" Weylyn murahtaa takaisin ja kuulemme alakerrasta vain naurua ja pian oven pamautuksen. Hautaan punaisen pääni Weylynin rintakehään häpeänä. 

"Hah, sä oot söpö ku oot nolostunut", Weylyn naurahtaa ja saa minut vielä punaisemmaksi. En kylläkään tiedä miten se edes on mahdollista.

"Mutta, mihin me jäätiinkään," Weylyn kuiskaa ja nostan pääni hänen rintakehästä. Olen tovin hiljaa ja vain tuijotan häntä, ehkä vähän liiankin kauan.

"Sanoinko jotain väärää? Tai siis voidaan me toki lopettaakin jos sä et halua mua", Weylyn sanoo nopeasti hätäisen kuuloisena.

"Ei, ei! En mä sitä!" Huudahdan nopeasti. Minä totta hemmetissä haluan häntä! Kuka nyt ei haluaisi!

"Mikä on sitten hätänä?"

"Minä tuota, ääh! Haluan että merkitset minut", henkäisen lopulta.
Olen miettinyt tätä niin kauna!
Olen halunnut niin kauna sanoa tuon!
Ja nyt odotan sydän pamppaillen vastausta. Tunnen Weylynin kropan jännittyvän.
Eikö hän halua minua??!!!

"Mistä sinä tiedät merkitsemisestä?" Weylyn kysyy hämmästyneenä. Nostan katseeni hänen ruskeisiin silmiin.

"Lucy kertoi minulle. Hän sanoi, että jonain päivänä sinä puraiset minua kaulaan ja puraisu kohtaan ilmestyy merkki siitä, että olen sinun", kerron muistellen, mitä Lucy oli yksi päivä sanonut minulle.

"Siis mitäh?"

"Tai siis, minä! Ajattelin! Anteeksi! En tarkoittanut! Mutta minä luulin, että...", Weylyn kuitenkin keskeyttää minut painamalla vuorostaan sormensa huulieni päälle. Katson häntä todella hämmentyneenä.

"Rauhoitu. Minä olen tahtonut merkitä sinut siitä päivästä lähtien kun tapasin sinut. Mutta oletko varma että haluat minun merkitsevän sinut omakseni?" Weylyn kysyy nopeasti. Nyökkään vain vastaukseksi.

"Haluatko minun tekevän sen nyt?"

"Kyllä kiitos", naurahdan leikkisästi ja saan todella leveän hymyn nousemaan Weylynin kasvoille.

"Mutta minä varoitan sinua! Se sattuu ensin, mutta sitten tunnet pelkkää nautintoa", Weylyn virnistää. Nyökkään taas vain ja odotan miehen seuraavaa siirtoa.

Suljen silmäni vaistomaisesti kun tunnen pienen nuolaisun kaulallani. Sitten tunnen pieniä suudelmia ja kihelmöintiä ihollani.

"Auh", voihkaisen kun tunnen terävien hampaiden lävistävän kaulani herkän ihon. Kohta tunnen todella ison kivunaallon lävistävän minut. Kyyneleet yrittävät tehdä tuloa ulos, mutta pidän ne sisälläni. Kohta se olisi ohi.
Tämä kamala tunne on kohta ohi!
Ja niinhän se oli!
Se oli sekunneissa ohi ja enää tunsin vain täyttä nautintoa. Iso hyvän aallon puuska läpäisi kehoni.
Tunsin jotain uutta ja ihmeellistä.

"Nyt sinä tunnet minun tunteeni", Weylyn henkäisee lopulta kun on irrottanut hampaansa kaulaltani. Hän nuolaisee vielä nopeasti veren kaulaltani ennenkuin alkaa suudella minua kiihkeästi ja himoiten.

Ja se tunne mitä tunnen tällähetkellä on jotain niin ihanaa, että sitä on turha sanoin kuvailla...

                                      •

Heipparallaa!!!!
Minä taas täällä :)
Heh ;)
Ite en oo todellakaan tyytyväinen tähän lukuun, mutta toivottavasti teitä ei häiritse lukea tätä...
Tää luku oli mun mielestä jotenkin tosi tönkkö, epäselvä ja asiat meni tosi nopeesti eteenpäin ;(
Sanokaa toki jos on jotain kohtia missä on todella epäselvä jokin aisia tai jotain muuta :)
Mutta kiitos jos luit :0
Btw kiitos niille jotka on painanut sitä tähteä näille luvuille!!!!!!
Tuun oikeesti niin paremmalle mielelle kun nään jonkun painaneen sitä tähteä :)
Kiitän ja kumarran!!!
<3