"Taidat sietää minua hiukan enemmän kuin haluat myöntää"
Taehyung on aina elänyt äitinsä kontrollissa, joten kun tämä yrittää parittaa häntä perhetutun pojan kanssa yhteen, Taehyung päätyy etsimään apua odottamattomalta tasolta.
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
——
Taehyung hieroo hikiset kämmenensä vasten housujensa kangasta. Hän istuu tutuksi tulleen auton takapenkillä, peläten kuolevansa lämpöhalvaukseen. Hän on pukeutunut tiukimpiin housuihinsa ja paitaan, jonka materiaali ei anna hänelle lainkaan tilaa hengittää.
Jeongguk oli käskenyt häntä pukeutumaan soveltuvasti Yoongin juhlia varten ja vietettyään Jiminin kanssa tunnin puhelimessa, hän oli päätynyt vaatteisiin, jotka olivat lojuneet hänen vaatekaappinsa perällä ikuisuuden. Ja aivan syystä.
"Kaikki hyvin?" Taehyung kuulee Jeonggukin kysyvän tämän huomatessa, kuinka vanhemman jalka tärisee hermostuneesti.
Taehyung huokaisee ja kääntää katseensa pois ikkunasta. "Minua jännittää", Taehyung myöntää ja kuulee hiljaisen naurahduksen vierestään.
"Sinua jännittää aina", Jeongguk toteaa ja ottaa hörpyn samppanjalasistaan. "Mikä nyt on vialla?"
Taehyungin tekee mieli sanoa jotain vastaan, mutta hän tietää Jeonggukin olevan oikeassa. Häntä jännittää aina, varsinkin kun kyseessä on jokin hänen mukavuusalueensa ulkopuolella oleva asia.
"Siellä tulee olemaan niin paljon ihmisiä... ja kaikki ystävämme ovat siellä. Minua pelottaa, että jäämme vahingossa kiinni", hän selittää, peläten, että heidän lukuisat valheensa paljastuisivat kaikille. Nyt olisi liian myöhäistä enää selitellä.
"Emme jää kiinni", Jeongguk huokaisee kääntyen Taehyungin puoleen kasvoillaan kärsivällinen ilme. "Me olemme hiton uskottavia, Taehyung. En tiedä miksi, mutta pakon edessä meidän kemiat kohtaavat."
Taehyung ottaa hörpyn samppanjastaan ja nyökkää. Hän tietää Jeonggukin olevan (taas) oikeassa, mutta se ei silti rauhoita hänen levotonta mieltään.
He ajavat porttien läpi, jotka vievät Yoongi yksityiselle tontille ja Taehyung nojautuu eteenpäin nähdäkseen tarkemmin ikkunan läpi näkyvän talon —jos sitä taloksi voi edes kutsua.
Taehyungin suu loksahtaa auki hänen katsellessa valtavaa rakennusta, joka muistuttaa niitä, joita hän on nähnyt ainoastaan Hollywood-elokuvissa. Jeongguk ei näytä lainkaan yhtä vakuuttuneelta. Hän on todennäköisesti tottunut tällaiseen.
Auton pysähtyessä, herra Moon tulee avaamaan heille oven ja he nousevat ulos kulkuneuvosta pihaan, jonne kuuluu musiikin pauhua ja vilkasta puheensorinaa. Taehyungin tekee mieli kääntyä heti ympäri ja pyytää Jeonggukin kuskia viemään hänet takaisin kotiin.
Mutta ennen kuin hän voi tehdä niin, Jeongguk tarttuu hänen ranteeseensa ja vetää hänet perässään kohti talon sisäänkäyntiä.
"Älä jätä minua yksin", Taehyung varoittaa huomatessaa väenpaljouden ja Jeongguk vilkaisee häntä olkansa yli, leveä virne kasvoillaan.
"Okei, minä pysyn sinussa kiinni kuin takiainen, rakas", Jeongguk vinkkaa silmäänsä.
Taehyung mulkaisee häntä ja yrittää olla nauramatta. Hän kuitenki epäonnistuu ja tönäisee kevyesti Jeonggukin kylkeä. "Älä ole niin siirappinen. En tiedä, kuinka paljon vielä kestän."
