Ne Menneet Päivät

puun oksalla

"aina ku en halunnu olla kotona niin tulin tänne. Aina kun mutsi oli taas tuonut jonkun uuden miehen näytille tai silloin kun... No oli vaa muuten paska olla. Helvetti sori ku avauduin" Nikke sanoo ja peittää kasvot käsillään. Kiedon käteni pojan ympärille ja silitän hänen selkäänsä.

"Hei mä ymmärrän sua." Sanon pidätellen itkua. "Oikeesti mä ymmärrän, ollaan niinku samaa tilantees." Nikke kääntää katseensa minua kohti. Hänen silmänsä punoittavat vähän ja päätän halata tuota.

"Haluuks kertoo sun kevereist ku sä tiedät mun kavereista" kysyn.

"Juu siis mun paras kaveri on semmonen Kasper, jonka kaa oon tuntenut ihan skidistä asti ja se pelaa kans, sit on Joona, Eetu, Arttu ja Veeti, mut hengaan yleensä vaa Kasperin ja Artun kaa." Nikke selittää.

"Eli Kasper on niinku mun elämän Taru, kuulosti muuten harvinaisen tyhmältä." Sanon nauraen. Suomenkieli ei ole yksi vahvuuksistani.

"Joo sit kai, kerro jotain Tarusta" tuo yllyttää.

"Taru on ollu mun besu 3-vuotiaasta asti, ku päädyttiin johonkin samaan liikunta kerho juttuun ja sit ku mentiin kouluun nii oltiinkin samal luokal ja ollaan oltu ku paita ja perse."

"Mäki oon tuntenu Kasperin ihan skidistä. Tavattii lätkä treeneis ku oltiin pieniin en muista kyl koska."

"Ok"sanon ja katson horisonttiin. Ei jumalauta aurinko on laskenut jo kauan sitten eli on jo varmaan helvetin myöhä. Katson kelloa ja huomaan sen olevan jo puoli 9.

"Nikke mun pitää lähtee, ku taisin sanoo et meen yhen Liisin kaa kaupungil, mut ei ne kaupat oo ollu enää pariin tuntiin auki, et pitää keksii joku tekosyy kans" sanon vähän hädissäni ja hyppään pois puun oksalla. (Juu nää on istunut siin oksal koko ajan)

"Rauhoitu, voit sanoo et menit Liisin luokse" Nikke yrittää rauhoitella.

"Voisin sanoo noin mut en oo edes Liisin kaa hyvii frendei. Kerroin et meen sen Kaa koska sen vanhempia mun iskä ei tunne, koska halusin varmistaa et mun iskä ei saa tietää " selitän tosi tosi nopeasti.

"Eli sun iskä ei tiedä et oot jonkun lähes tuntemattoman pojan kanssa istumassa puun oksalla puistossa." Nikke varmistaa

"No ei helvetis."

"No voinks viel saattaa sut?" Tuo kysyy hypätessään itsekin alas puusta.

"Joo voit sä ainakin vähän matkaa"

Lähdemme kävelemään kotiani kohti. En kuitenkaan päästä Nikkeä liian lähelle kotiani, koska...
...No pakko kyl sanoo et oon aika vakuuttunut et se EI ole kirvesmurhaaja.

Noin 100 metriä ennen kotiani pysähdyn kuin seinään.

"Mä voin jatkaa tästä. Ei voi koskaan tietää jos mun iskä vaikka päivystäis ikkunassa" sanon.

"Okei..." Nikke vastaa vähän ehkä alakuloisena.

"Mä laitan sul snäppii ku pääsen rauhaan omaan huoneeseen" sanon ja halaan tuota. Hän haluaa minua takaisin.

"Okeiii, haluuks joskus tulla kattoo taas mun pelii?"

"Joo tietty." Vastaan jonka jälkeen tiemme erkanevat.

Astun kotiin sisään ja tietenkin isäni oli kuin olikin vastassa.

"Missäs sitä on oltu?Oliks jokin pojan kanssa" hän kysyy.

"Ihan olin Liisin kanssa kaupungille jonka jälkeen käytiin sen luona." kerron pokeri naamalla.

"Okei" tuo vastaa ja lähtee olohuoneeseen, kun taas minä kiirehdin omaan huoneeseeni.

Minä
Oon kotonaan
Eikä mun iskä ees tappanut mua

Nikke
Hyvä, täs mietin nii sun ei oikeesti tarvii tulla kattoo mitää pelii, ku siitä on varmaan vaan päänvaivaa.

Minä
Totta ihmeessä oon tulossa.
Fuvk

Nikke
Mitä???

Minä
En kysynyt sun lempi NHL joukkuetta
Katos ku en voi veljellä vihollisten kanssa ;)

Nikke
Tykkääks oikeesti lätkästä luulin et kaikki muijat vihaa sitä.

Minä
mä melkein hengitän lätkää.
Lol
Mut mikä on se sun lempi joukkue???

Nikke
Carolina hurricanes ehdoton lemppari

Minä
Jaas
Eli kannatat NHL:n parasta joukkuetta

Nikke
Kuka on sun lemppari pelaaja

Minä
Sebastian Aho tietty

Nikke
Se on kyl hyvä jätkä.

Minä
Nii on en kai muuten sitä fanittais. Katos meilhä on sama sukunimi ja  kaikkee.

Nikke
Näköjään seuraat vähä NHL:ää

Minä
Todellakin.
Mut öitääää

Nikke
Öitä :)