Ne Menneet Päivät

painajaisia

Joku ehdottaa mulle söpöi kirjoi nyt heti :)

"mitä vittua sini?" joanna huutaa minulle pääpunaisena. En tiedä mitä olen tehnyt väärin vai onko tämä taas joitain niitä hänen oikkuja. "tiiäks sä oot ihan tosi huono ihminen, koska et tykkää Juliuksesta. Sehän on aivan ihana."

"No miks sä et sit oo Juliuksen kanssa?" kysyn haastavasti. Tänään en anna hänen ja Viljan ajaa ylisteni. Se on tapahtunut jo liian monta ketaa.

"no ensinnäkin se tykkää susta eikä musta niin eiks se kerro jo paljon."

"No entä mä? Eiks kukaan välitä mitä mä ajattelen? no ei ku kaikki välittää vaa siitä ettei Juliuksel tuu paha mieli." Kyyneleet kihoavat silmiini, mutta taistelen niitä vastaan. Olen ollut aina niin heikko niin nyt on minun aikani olla se vahva.

"Sä et sini tajua ku täs ei oo kyse susta. Sä oot vaa tommonen kusipää täynnä itteäs." vilja huutaa melkein suoraan naamaani...

Herään kylmänhikisenä sängyltä, mutta se ei ole minun omani. Se on Niken sänky. Mietin unta mielessäni ja kyyneleet alkavat valua poskiani pitkin. Minun on pakko päästä seisomaan ja kävelemään.

"muru? Miks oot hereillä? Onko kaikki hyvin?" Nikke kysyy unisella ja käheällä äänellä. Seison vain paikallani enkä pysty vastaamaan. Nikke nousee sängystä ja tulee halaamaan minua. Äsken olin itkenyt vain hillitysti, mutta nyt itken vuolaasti niken rintaa vasten.

"v-voidaanko puhuu vasta aamulla?" kysyn.

"ootko varma että et haluu puhuu nyt? Se vois helpottaa sun nukkumista et puhuisit mulle?" Nikke rauhoittelee minua yhä ja silittelee selkääni.

"Mmmm... näin pahaa unta... Viljasta ja Joannasta." myönnän.

"Johtuuks tää siitä Juliuksesta?"

"N-n-ne sano et oon kamala ihminen." kerron.

"Tiesiks et oot aivan ihana ihminen. Sä oot just se jonka ei pitäis miettii mitä muut ajattelee, koska oot ihan vitun täydellinen." tuo vakuuttelee ja se saa minulle paljon paremman olon.

"mmm... voidaanko vaan mennä nukkumaan?" anelen, koska olen aivan uupunut.

"joo tietty" hän nostaa minut syliinsä ja laskee minut sängylle. Sitten nikke kapuaa viereeni ja laittaa peiton päällemme.

"voiks sä halata mua?" kuiskaan hiljaa.

"juuh" Nikke laittaa kätensä ympärilleni ja yritän nukkua. En kuitenkaan saa unta niinkuin aina painajaisten jälkeen.

"ooks viel hereillä?

" joo, mä voin valvoo niin kauan kunnes nukahdat." nikke kuiskaa ja tiukentaa otettaan.

"öitä... sä oot ihana." sitten saan vihdoin nukuttua.

aamulla:

Herään uudestaan, mutta tällä kertaa vasta aamulla. Nikke kolistelee jotain ja kuulostaa siltä että hän pakkaa jotain. Avaan silmäni ja toden totta hän pakkaa jotain.

"ooks ollu jo kauan hereillä?" Nikke kysyy.

"No siis heräsin just." vastaan ja nousen istuma asentoon.

"mä eilen yöllä vähän mietin niin mä lähen nyt äitille ja nii, ett haluuks tulla mukaan? Voitais pitää semmonen chilli päivä." tuo kysyy

"Juu tottakai" Nousen sängystä ja menen vaihtamaan vaatteita vaatehuoneeseen. Kun tulen ulos vaatehuoneesta, niin nikke on jo valmiina kassi olallaan.

"mä en tainnu mainita et meidän pitää mennä ikkunasta ku iskä ei päästäis mua ulos talosta."

"juu ei se mitään" vastaan hymyillen, jonka jälkeen kapuamme ulos palotikkaita pitkin.

"Tietääkö sun äiti et mennään sinne?"

"Joo, juttelin sen Kaa aamulla ja itseasiassa se pyysi suo sinne, koska kuulemma vaikutti ihanalta ihmiseltä. Nii ku sä ootkin. " Nikke imartelee minua. Onhan se nyt ihanaa kun tykkäämäni pojan äiti tykkää minusta.

Saavumme talolle ja heti ensimmäisenä meitä vastassa on tietenkin Melina eli Niken äiti.

"Voi mä oonkin odottanut teitä" Melina sanoo ja kaappaa meidät molemmat halaukseeen.

"Ihana nähä uudestaan." Vastaan ja kävelemme yhdessä keittiöön. Niken äiti oli valmistanut meille ihanan myöhäisen brunssin ja jäi juttelemaan meidän kanssa.

"Niin jos saan udella niin minkälainen perhe sinulla siis oli" nainen utelee.

"Äiti älä pliis kysy tommosii." Nikke pyytää anelevasti.

"Ei se mitään." Sanon nikelle ja otan tuon kädestä kiinni. "Mä asun itseasiassa tässä ihan lähellä ja asun pääsääntöisesti mun isän, äitipuolen, veljen ja kahden siskopuolen kanssa. Käyn mun äitillä silloin kun sen uus miesystävä ei oo siellä."

"Aa... Okei" Melina vastaa.

"Siis mun äiti on ihana ja tälleen mut sen miesystävä on narsistinen ja manipuloiva." Selitän nopeasti. Juttelemme vielä hetken, kunnes saamme syötyä loppuun.

"Mä lainaan nikkeä vielä hetkeksi et sä voit mennä vaikka sen huoneeseen." Melina sanoo kohteliaasti ja otan kohteekseni Niken pehmeän sängyn.

Hyppään sängylle Meritähti asentoon ja alan nukkumaan. En ehdi nukkua pitkään, kunnes Nikke tulee huoneeseen. En kuitenkaan näytä mitään hereillä olon merkkejä. Vaan esitän nukkuvaa.

"Ootko hereillä?" Tuo kysyy mutta koska en vastaa hän tulee viereeni sängylle istumaan.

"Vaiks nukut nii... Mun isä ei oikee tykänny et lähin tänne... En vaa haluu et se valmentaa mua enää jos asun sen luona... Mä vaan mietin et haluun asuu äitin luona, mut en voi jättää Nannaa. Se on vaa liian nuori tajuamaan. Tiiän et kaikki muuttuu sitten kun Rebekka saa sen lapsen niin ei oo enää paluuta menneeseen."  Hän siirtyy viereeni makaamaan ja silittelee hiuksiani.

Kuka vittu on Rebekka?

__________________
_________

Täs uutta osassa.

Voitte sit vaik miettii ite kuka on Rebekka...

Siis tää on 20 jakso eikä olla edes vielä siinä Grande finalen alussa et taitaa olla pitkä tarina vielä edessä.

Love youuuu