Ne Menneet Päivät

uskollisia faneja

" taruu!" huudan koulun käytävällä jotta saisin tuon huomion.

"no mitäää?!" taru huutaa takaisin ja tulee luokseni.

"no mun pitää miettii mitä sepitän tanaan mun iskäl ku meen kattoo n
Niken luokse sitä pelii."

"helppo, sano et oot mun luona." tuo ehdottaa.

"mut jos mun iskä soittaa sun vanhemmil enkä oo siel nii ollaan kusessa."

" ai nii joo, sano et meet Liisil taas" taru ehdottaa.

"Juu siis sulla on aina parhaat idikset" iloitsen ja halaan Tarua hän on kuin minun henkinen tukieläin.

"Tiiän et annan aina parhaat neuvot mut muista sit kertoo mitä tapahtuu" tuo vannottaa minulle ja laittaa käden hartioilleni. En voisi toivoakaan parempaa ystävää.

*Illalla*

Kello on noin 7 ja alan tekemään lähtöä Nikken luokse. Laitan päälleni farkut ja hupparin otan myös mukaan Aho pelipaidan koska olen tietenkin uskollinen fani.

"Moikka, tuun semi myöhään sit!" Huudan isälleni, mutta selkeästikkään hän ei kuule joten päätän pamauttaa oven kiinni lähtiessäni.

Taaperran noin 10 minuuttia kunnes olen määränpäässäni ja päätän soittaa ovikelloa.

"Moi mitä äijä" tervehdin nikkeä ja astun sisälle.

" No hei vaan mitä kuuluu ku ei olla nähty vähään aikaan eli viikkoon."

"No siis olin kipeenä ja söin suklaata ja en oo tehny salee mitään muuta" vastaan.

"Kelpais mullekki tommonen" Nikke kadehtii.

"Mmm... Kumman vanhemman talo tää on?" Kysyn, koska olisi hyvä tietää kumman kotiin olen tullut.

"Tää on mun äitin koti" tuo vastaa ja lähtee johdattamaan minua ilmeisesti yläkertaan.

"Onkos sun äiti ja sisko sit kotona?"

"Ei äitil on yövuoro ja sisko on mun iskäl" hän vastaa.

"Juu that makes sense, mä en saa koskaan rauhaa, tai no saisin jos kävisin enemmän äitil." Kerron kun astumme sisään johonkin huoneeseen, joka on ilmeisesti Nikken. "Mitä helvettiä onks sul oma telkku?" Kysyn ällistyneenä

"Juuh sain sen joskus, mut katotaanks tosta sitä pelii?"

"Totta helvetiss" tokaisen.

Hengaamme puhelimilla Nikken sängyllä niin kauan kunnes pelin alkuun on 20 minuuttia. "Haluuks jotain syötävää?" Nikke kysyy.

"En tiiä en mä tarvii kai"

"Mul ois sulle suklaalevy jos kelpaa" tuo vinkkaa.

"Tietty jos suklaata on niin voi ottaa." Käymme alhaalta hakemassa matsi eväät eli sipsiä, karkkia, suklaata ja limua.

Peli alkaa lupaavasti ja ensimmäinen erä päättyykin 1-0 canesille.

"Siis musta tuntuu et oon tosi huono kattoo muitten Kaa matsei, koska kiljun ja muutenkin riehun ku pelkään en toinen saa maalin" naurahdan vähän ehkä hermostuneena.

"Mun mielestä se on söpöä" Nikke vastaa ja tuo kommentti saa minut punastumaan. Päätän siis peittää kasvojani, mutta turhaan koska hän oli jo varmasti nähnyt tomaatin punaiset kasvoni.

Toinen erä alkaa ja se menikin huonommin nimittäin Capitals oli saanut 2 maalia eli tilanne oli 2-1. Käytännössä melkein itkin kun toinen erä loppui.

Onneksi kolmannessa erässä canes puolusti hyvin ja teki 3 maalia joten päädyttiin tilanteeseen 3-4 canesille.

"Jess Capitals ois muuten saanu haistaa pitkän vitun ja kohdata mun raivon ku revin ne pieniksi palasiksi ja ompelen uudelleen niin epämuodostuneiksi ettei niitten omat vanhemmatkaan tunnista niitä!" Huudan kurkku suorana ilosta.

"Selkeesti oot vähä innoissaan." Nikke toteaa.

"Tietty!!"

"Mietin nyt vaa et kello on jo 12 et lähdetkö kotiin vai mitä. Pakko sanoo et jos et saa kyytii nii en voi päästää sua yksin ulos. Voit kyl jäädä tänne" Tuo toteaa jotenkin vakavissaan.

"No katotaan kysyn mun isältä"

Minä
Voinko jäädä yöksi?
Pliis

Iskä
Juu on niin myöhä et en haluu et lähet minnekään ulos yksin.

Minä
Tack så mycket.

Iskä
Muista et oot rakas

Minä
Juu juu <3

"Arvaa mitä" arvuuttelen.

"No?"

"Jään tänne ku ei se anna mun liikkuu yksin ulkona" kerron. Salaa jotenkin toivoin että voin jäädä tänne.

"Ok mä käyn hakee patjan ja lakanat varastosta" tuo vastaa ja hänen lähtiessään jään yksin huoneeseen.

Kun Nikke saapuu vihdoin huoneeseen niin hänellä on mukana patja ja petivaatteet.

"Sä voit nukkuu tosi sängyl niin mä voin nukkuu lattial." Nikke ilmoittaa ja alkaa laittamaan patjaa valmiiksi.

"Oikeesti ei sun tarvii mäkin voin nukkuu lattial." Sanon tomerasti.

"Mut sähän oot vieras joten saat nukkuu mun sängyl."

Tässä vaiheessa minulla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia muuttaa tuon mieltä vaan päädyin nukkumaan sitten hänen sängyllään.

"Haluuks jotain vaatteita voin lainaa?" Nikke kysyy minulta. Saan ison hupparin ja jotkut lökärit jotka ovat myös liian isot. Kun saan laitettua vaatteet niin menen sängylle makaamaan. Pian myös Nikke tulee alakerrasta, jonne oli vienyt herkkukulhot.

"Hyvää yötä" kuiskaan peiton alta.

"Hyvää yötä myös sulle."

Aika kuluu enkä saa unta. kohta on kulunut jo tunti ja Nikkekin on jo varmaan sikeässä unessa.

"Nikke." Kuiskaan siinä toivossa että tuo olisi hereillä.

"Mmmm." Kuulen mutinaa patjalta.

"En saa unta" sanon ja ennen kuin Nikke ehtii vastata niin olenkin jo pudottautunut tuon viereen patjalle.

"Onks ok jos oon täs?" Varmistan vielä.

"Juuh" tuo vastaa ja kääntyy minua päin. Pian tunnenkin jo kädet ympärilläni. Tässä vaiheessa voin sanoa että olen ehkä maailman onnellisin Sini tällä hetkellä. Nukahdan siihen kun Nikke halaa minua tiukasti ja viimeiset muistikuvat ovat Niken kädet ja hänen tuoksunsa.