kuulostat sen verran zombilta

224 7 1
                                    

Olen nukkunut viimeiset 2h univelkojani pois. En oikein muista mitään siitä ennen kuin nukahdin, mutta muistan Niken puhuneen Rebekasta.

"Moi ihana. Nukuitko hyvin?" Nikke kysyy kavutessaan sängylle viereeni.

"Ihan hyvin. Mitä oot tehny sillon ku nukuin?" Kyselen.

"No siis eka tulin tähän ja olin sun kaa täs sängyl. Btw sä kietouduit muhun ku joku takiainen ja sit mä pelasin vähän aikaa." Nikke selittää ja antaa minulle pusun.

"Okeii."

"Mietin et voitais käydä vaikka kahvilla tai jotain muuta kivaa?" Nikke ehdottaa ja siitä minä vasta innostunkin.

"Jooo!!!" Huudahdan ja menen ottamaan laukustani farkut. Vaihdan ne vessassa ja saavun takaisin Niken huoneeseen.

"Mietin täs et haluutko jonku hupparin niinku pidempään lainaan?" Tuo kysyy.

"Vaikka.", Valitsen harmaan hupparin kaapista ja kipitän vessaan jossa suihkautan siihen ihan tosi vähän Niken hajuvettä jotta se tuoksuu häneltä. Joo tiedän et toi kuulostaa oudolta mutta olen 100% varma että se auttaa minua nukahtamaan.

Lähdemme keskustaan päin. Emme mene minun ja tarun luotto kahvilaan koska se on mun ja Tarun paikka. Sen sijaan menemme toiseen kahvilaan joka on kauppakeskuksen sisällä.

Tilaan itselleni jäälatten ja Nikke tilaa itselleen jonkin niin sanotun kahvin jossa on varmaan 1% kahvia. Tuo kuitenkin herrasmiehenä maksaa molemmat juomat ja istumme kulmapöytään, jotta saamme mahdollisimman paljon yksityisyyttä.

"Haluuks kertoo nyt lisää siitä sun painajaisesta?" Nikke kysyy lempeästi ja hörppää kahviaan.

"Voin mä... Ööh no Joanna ja vilja oli saanu selville meistä ja Noh... Ne ei ollu kauheen innostuneita joten ne Huus mulle ja raivos ja sano et oon huono ihminen ku en tykkää siitä. Sit mua alko itkettää. Mä vaa oon täl hetkel niin onnellinen et mä tykkään susta. Mun lemppari ihmiset täs maailmas on taru ja tietty sä." Selitän. "Tää on yhtä paskaa mut onneks pääsen niistä eroon ku meen lukioon."

"Okei, mihin lukioon ajattelit mennä? Ite meen kai urheilu lukioon nii lätkä ura ei kärsi." Tuo kertoo.

"En tiiä." Myönnän. " En edes tiiä mitä haluun tehä isona. Halusin pienenä olla business nainen."

"Voithan sä olla vieläkin business nainen. Oisit aika kaunis semmonen." Nikke letkauttaa, joka saa punan nousemaan kasvoilleni. Peitän naamani hupparin hihalla. " Älä peitä pliis sun suloisia kasvoja. Oot vitun söpö." Tuo jatkaa.

"Oot aika flirtti." Naurahdan kun lasken käteni pois kasvoiltani.

Lähdemme pian pois kahvilasta ja suuntaamme tällä hetkellä kohti omia kotejamme. Tänään kävisin vielä omalla äitilläni kääntymässä, joten isä ottaa minut ja Santun (veli) kyytiinsä ja vie meidät toiseen kotiimme.

Rakastan äitiä tosi paljon mutta en kestä sitä, että hänellä on koko ajan uusi mies.

"Moi murut! Miten menee?" Äiti kysyy kun kaappaa meidät molemmat halaukseeen.

"Ihan hyvää. Kiva nähä taas." Vastaan.

"Mä keitin kahvit ja tein pienen kakun meille." Tuo vastaa. Tiedän että hänen miesystävänsä ei ole täällä, koska se on sopimus. Hän ei saa olla täällä kun tulen toiseen kotiini.

Loppu päivä meni katsoessa Atlantin yli ohjelmaa, joka on meidän kolmen oma juttu. katsomme sitä aina yhdessä.

*Maanantai*

Herään aamulla karseaan kurkku kipuun.  Tuntuu kuin joku olisi raastanut sitä hiekkapaperilla.

"Iskä!" Yritän huutaa mutta ääneni on vain vaimeaa kähinää. Silti isäni kuulee huutoni ja kiiruhtaa huoneeseeni.

"Sä et sit oo menos tänään kouluun, kun kuulostat sen verran zombilta." Isä jättää, mutta hyvä koska muuten olisin joutunut anomaan sitä että voin jäädä kotiin. Yleensä olen mennyt kouluun, vaikka olisi mikä tahansa kuoleman tauti.

Nikke<3
Huomenta sunshine

Minä
Huomenta söpö

Nikke<3
Nukuiks hyvin?

Minä
No en kauheen ku kurkku on helevetin kipiä

Nikke<3
Mitä ihmettä??
Mikki on!

Minä
No siis mehän vietettiin puolet viikonlopusta yksin et ei ihme.
Meeks kouluun?

Nikke<3
E
Ent sä?

Minä
Enn
Iskä ja Janni (äitipuoli) lähti töihin ja sisarukset on kiltisti koulussa eli kämppä tyhjänä.

Nikke<3
Voinks tulla sinne?
En oo koskaan käyny teil

Minä
Juu...
Tuu vaiks klo10 jälkeen

Nikke<3
Ok ihana <3

__________________
______________

Mul on taas kestänyt kauheen kauan kirjottaa tää ja sit viel unohdin julkaista:)

Pus pus

Ne Menneet PäivätOù les histoires vivent. Découvrez maintenant