Ne Menneet Päivät

Hyviä ihmisiä

Perjantai

Viimeinen koulupäivä tällä viikolla. Nikken joukkueen bileet illalla. Mutta vaikea koulupäivä edessä... Tänään en aijo itkeä ja sen lupaan itselleni. Tänään haluan olla kova.

Matikan kokeen jälkeen menen juttelemaan Juliuksen kanssa. Suunnittelen sen taktisesti niin että palautan kokeen samaan aikaan ja hyökkään sitten käytävällä.

Olen ensin ulkona luokasta ja jään odottamaan tuota oven taakse. Heti kun hän astuu ulos ovesta niin nappaan tuon kädestä ja raahaan pojan autiolle sivukäytävälle.

"Hei Sini jos tää johtuu siitä meijän viime öö... Kohtaamisesta niin oon vitun pahoillani. Vaikee sanoo et en tarkottanu,mut en oikee silloin tajunnu et mitä teen." Julius selittää tilanteen. Hän selkeästi tiesi asiani.

"Okei... Mut miks musta sitte levitellään paskaa ympäri koulua?"

"Varmaan Antton on ehkä menny sanoo jotain... Ja no kyl mä taisin joannalle ja viljalle kertoa."tuo myöntää nolona. Hän hipelöi hihojensa reunoja eikä uskalla katsoa minua päinkään.

"Voisit tehdä yhden palveluksen itsellesi ja pysyä kaukana niistä kahdesta bimbosta. Ne ei oo aiheuttanu mulle mitään muuta ku helvettiä viimeiset kolme vuotta." Tunnustan.

"Mmmm... Ja siitä viestistä koska sain siltä jätkältä nii, jos oot jonkun kaa nii se on fine. En haluu tulla teidän väliin koska mä välitän susta myös kaverina enkä haluu sulle mitään pahaa." Kyyneleet meinaavat tulla silmiini Juliuksen puhuessa. Olin väärässä. Hän onkin ihan hyvä ihminen.

"Pakko sanoo et sä oot tosi hyvä ihminen ja toivon sulle kaikkee hyvää." Vastaan ja lähden ulos. Sitten olisi enää Antton, Joanna ja Vilja.

Kävelen ulkona ja odotan että Antton saapuisi ovesta ulos. Aika tuntui pitkältä vaikka siinä menikin vain 5 minuuttia ennen, kuin tuo käveli ovesta ulos. Silloin tein yllätys hyökkäyksen.

"Ooks sä menny puhuu musta paskaa?" Kysyn hymyillen ihan vain ärsyttääkseni.

"Mistä vitusta sä puhut?" Antton sanoo raivokkaalla äänellä. Emme ole mitään ylimpiä ystäviä tai no emme taida normaalisti olla edes puheväleissä.

"Julius? Mä? Soittaako kelloja vai ootko aivokuollut?"

"No kyl mun pitää suojella mun parhaan kaverin mainetta." Antton puolustelee.

"Ja tiiäks mitä? Mä juttelin äsken Juliuksen kanssa ja se on fine sen Kaa että ollaan vain kavereita." Selitän taas hymyillen kuin mikäkin psykopaatti.

"Haista säkin pitkä vittu." Antton ärähtää.

Lähden hymyillen takaisin Tarun luokse, koska hän taitaa olla tällä hetkellä ainoa joka haluaa olla kanssani.

"Ooks muuten menos Kasperin ja Nikke joukkueen bileisiin?" Kysyn tarulta.

"Siis Kasper kyl kutsu mut mutta ku mun pitää mennä mökil." Taru vastaa.

"Okei mietin vaa et mitä laittais päälle." Pohdin. Minulla on ollu järkyttävä asukriisi koko viikon ajan. Nikke sanoi että minun pitäisi laittaa jotain mistä itse pidän, mutta en tiedä mistä pidän päälläni. Tuntuu että näytän makkaralta.

*Skip koulupäivä*

Katson vaatekaappiin ahdistuneena, koska siellä ei tunnu olevan mitään bileiden arvoista.

Päätän kuitenkin laittaa nämä vaatteet päälle.

Noin viiden aikoihin lähden Nikken luokse, sillä päätimme että näemme siellä ensin ja sitten vasta menemme juhliin. Samalla vien myös kamani sinne koska jään nikkelle yöksi.

"Moikka mä meen nyt kaupungille ja sit nikkel!" Huudan isälleni. En tietenkään ole menossa kaupungille mutta muuten hän ihmettelisi että minne olen menossa tämmöisissä vaatteissa.

Kiiruhdan Nikke luokse niin nopeasti kuin jaloistani pääsin. Kun saavun perille niin soitan ovikelloa ja todellakin toivon että Nikke tulee avaamaan mahdollisimman nopeasti oven.

"Moi muru." Nikke sanoo ja päästää minut sisälle.

"Oliko ikävä ihana?" Kysyn ilkikurisesti. Nikke vain naurahtaa ja annan tuolle pienen suukon suupieleen.

"Oot muuten helvetin kuuma." Tuo kuiskaaä korvaani.

"Niin säkin." Vastaan takaisin.

Lähdemme Niken kämpiltä hänen kaverilleen joka asuu vain noin 300m päässä hänestä. Matkalla alan miettiä mikä on bileiden idea. Aijotaanko siellä juoda, pelata änäriä, hengailla vai tehdä jotain ihan muuta.

"Ööö... Mul tuli vaan mieleen et mikä näitten bileiden idea on et aijottejs juoda?" Kysyin varovasti. Tiedän että Nikke on juonut aikaisemminkin eikä se välttämättä minua haittaisi mutta en halua olla tuntemattomassa paikassa jos en tunne ketään tai kaikki jotka tunnen on kännissä. Lisäksi pelkään vähän kännisiä ihmisiä.

"Kuulemma noi on hankkinu jotain mut ei kai mitään kauheen vahvaa. Miks?"

Pala nousee kurkkuuni mutta nielaisen sen pois "Mietin vaa. Aijoks sä juoda?" Kysyn varovasti.

"Ehkä... En mä tiiä. Ent sä?" Nikke heittää kysymyksen takaisin kuin pallon.

"E-en mä varmaan. Mä ku vähän niinku ihan pikkusen pelkään kännisiä ihmisiä."

"Voi sua ihana. Älä huoli en mä sitä aijo juoda. En haluu et koet ittes turvattomaksi." Nikke vastaa lempeästi ja vetää minua lähemmäksi itseään.

"Ei sun kyl tarttee tehä sitä. Nää on sun joukkueen bileet ja en haluu häiritä."

"Älä höpsi. Ja usko tai älä mä pystyn ihan pitää hauskaa ilman alkomahoolia." Nikke vakuuttelee minulle.

Saavumme pian Nikke kaverille ja seisomme vielä hetken portilla ennen kuin kävelemme sisään.

"Saanks mä viel pusun ennen ku me mennään sitään?" Tuo kysyy vielä.

"Saat" kuiskaan Nikken korvaan. Vien huuleni tuon huulille ja annan pienen suudelman. Kun irtaudumme nikke antaa vielä hellän pusun päälaelleni ja halaamme vielä hyvän tovin ennen kuin menemme sisälle.

__________________
_________

Herran jestas et kirjottamisesta on pitkä aika. Mut piti ottaa vähän aikaa itselle niinku kaikkien pitäiski :) nii sit jaksaa taas paremmin. Eli muistakaa broidit levätä viel ku on lomaa et voitte kärsii sit koulus.