ripari joka ei koskaan unohdu

°4° kuka oot?

‼️‼️Alussa haluun huomauttaa, että Alex ja Aleksi on sama tyyppi mulla vaan on menny nää ihan sekasin.‼️‼️

------

"Mä en oo varma pystynkö kertoo mun menneisyyttä" sanon hiljaa.
"Ei sun tarviikkaa kertoo mitään, jos et haluu" Alex toteaa.

Nyökkään ja käsken Aleksia sulkemaan silmät sillä vaihdan t-paidan päälleni.
"Joo, voit avata silmät" sanon sitten kun olen saanut t-paitani päälle.

Hetken mietin mitä Alex jäi tuijottamaan, mutta sitten tajuan. Voi paska.

"Alex, mä tiiän, että vaikutan ihan hullulle, mut.." en kerkiä sanomaan lausettani loppuun, sillä Alex vetää minut haliinsa.

"Ei hätää, en mä luule sua hulluks, mä en satuta sua ei hätää" Alex sanoo huolestuneesti.

Kyyneleet valuvat pitkin poskiani ja sitten vetäydyn Aleksin halista "kiitos".

Ei mennyt kuin ehkä kaksi sekuntia niin Bensku ryntää huoneeseeni, tietenkin se oli kuullut, että itken.

"Ave" Benjamin lähes huutaa.
"Benjamin ei hätää, kaikki on hyvin." sanoin.
"Tekikö toi jotain, tekikö Markus jotain?" Benjamin kysyy ihan peloissaan ja halaa minua.
"Ei ei tehny, ei mitään hätää, sä voit mennä kyllä me pärjätään" sanoin ja irrottauduin Benjaminin halista.
"No okei sitten" Bensku sanoo ja lähte huoneesta.

"Markus, siis Markus Mattila?" Alex kysyy hiukan huolissaan.
"Joo, tunnetko sä sen"
Alex nyökkää ja istahtaa sängylleni.
"Se oli meiän koulussa, mutta sitten se tota öö levitti yhen muijan nudet kaikille" Alex sanoo hiljaa.
"Mitä helvettiä" totean ja istahdan Alen viereen.
Alex mutisee jotain ja sitten menemme makaamaan sängylleni ja nukahdamme.

________

"Aveeeee, ala nousta ja toi toinen myös" Luka huutaa ovelta.
"Joo joo, mitä kello on" kysyn vihaisena, en tykkää siitä että minut herätetään kesken unieni.
"Tota se on 10 yli 7" Luka sanoo ja naurahtaa.
"Mitä helvettiä, me mennään 10 idiootti"
"Sorii" kuuluu Lukan ääni samalla, kun hän luikkii ulos huoneestaan.

Alex nukkuu vieressäni ja tuhisee. Miten toi on noin syvä uninen, mietin ja nousen ylös. En mä sais enää kumminkaan unta.

_____

Alex heräsi yhdeksältä ja ilmoitti menevänsä bussilla, sitten se vaan lähti ennen kuin kerkesin sanomaan mitään.

Nyt istun bussissa Lukan kanssa. Oliver oli taas omassa kodissaan, isä sielä Lappeenrannassa, Lilli meni kahdeksaan ja Benjamin meni yhdeksään.

"Tykkäätkö sä siitä jätkästä" Luka kysyy yhtäkkiä ja virnuilee tietävästi.
"No en tykkää, mistä sä ny tommosta taas revit"
"Hei oon sun veli, se miten katoit sitä aamulla, oot ihanan kusessa siihen"
"No haha, pääkii jos ei ollu muuta asiaa"

Luka nyökkää ja samalla bussi saapuu koulun pysäkille.

Ensimmäisen tunnin eli matikan jälkeen oli englantia. Englannin tunnilla sain viestin.

Tuntematon numero:
oothan sä nyt okei?

kuka hitto toi on ja mitä se tommosia kyselee..

Minä:
kuka oot? mist sait mun numeron?

Tuntematon numero:
aa joo, Alex. Sain sun numeron sieltä ripari ryhmästä. Päättelin sen kuvan perusteella, että se oot sä.

Minä:
aa okei, no se selittääki. Mut joo oon kunnos.

Alex:
okei no hyvä sitten

Minä:
pääsitkö kouluun ajoissa

Alex:
juu :)

Jätin keskustelun siihen, vaikka tottakai mä halusin jatkaa sitä keskustelua.

______

Pääsin koulusta vartin yli kolme ja raahauduin bussi pysäkille.

Linnut visersivät, olihan kumminkin jo huhtikuun kuudestoista päivä. Vähän yli kuukausi vielä koulua, sitten loma, sitten ripari.

En oikein itsekkään tiedä odotanko riparia vai en.

Bussi tuli, kipusin kyytiin ja vilautin korttia lukijalle, sitten kävelin perälle istumaan. Huono idea, todella huono idea.