Luku Aleksin näkökulmasta.
Herään Valtterin huutoon. Se pomppii huoneessa, kuin joku kenguru.
"Mitä hittoo sä huudat" tiuskaisen sille, sillä seinäkello näyttää vasta puoli kahdeksaa ja syömässä pitää olla vasta varttia vaille yhdeksän.
Muutkin jätkät huoneessa tuhahtelevat. Ovat vissiin heränneet Valtsun huutoon. Tosin kuka ei olisi.
"Lilli lisäs mut snäpissä" Valtsu melkein huutaa. Se on tainnut oikeesti ihastua Lilliin pahemman kerran.
"No aha" sanon ja ryömin kokonaan peiton alle.
"No ei mutta oikeesti, tää on hyvä juttu. Oothan säkin ilonen Avesta" Valtteri naurahtaa.
Miksi Ave pitää repiä joka asiaan. Enhän mä oo ees myöntänyt kellekkään että tykkään siitä. Ave vaan on ainutlaatuinen. Ei se oo semmonen muija, joka käyttää pikkutoppeja ja tiukkoja housuja. Ave on just mun tyyppinen tyttö. Sellanen pieni ja söpö. Niin haavoittuvainen, mutta niin vahva.
"Mitäs sä nyt mietit kun noin hymyilyttää" Juuri noussut Lari kysyy huvittuneena.
"En mitään" sanon ja nousen sängystä pukemaan.Jätkät vain naurahtavat, oon mä kumminkin aika huono valehteleen.
Laitoin päälleni mustat shortsit. Oltiin ostettu JAVLAN kaa kaikki samanlaiset shortsit. Eilen oltiin sovittu että laitetaan ne tänään.
Lopulta kello näytti varttia vaille yhdeksää ja lähdettiin syömään aamupalaa. Mentiin jätkien kaa Aven luokse ja alettiin syömään.
Kun oltiin vihdoin saatu syötyä oli omaa aikaa. Mä jäin Aven kanssa kaksin, koska jätkät vaan lähti jonnekkin.
Istutaan Aven kaa laiturin päässä. Täällä ei oo nyt ketään, koska moni meni toiselle puolelle ripari aluetta.
"Alex" Ave sanoo yhtäkkiä ja mua alkaa heti hymyilyttää. Se kuulostaa niin ihanalta kun se sanoo mun nimen.
"Niin" Kysyn Avelta, sillä mua oikeesti kiinnostaa mitä asiaa sillä on.
"Sun hiuksissa on lehti"Yritän haroa hiuksiani ja saada lehden pois, mutta ei siitä tule mitään.
"Pitääkö mun nyt auttaa sua" Ave kysyy naurahtaen ja nappaa lehden mun hiuksista pois. Aven kosketus on alusta asti saanut mussa kylmiä väreitä. Niin ja se suudelma silloin Avella, ois tehnyt mieli jatkaa sitä ikuisuuksiin asti.
"Kato se on sydämmen muotonen" Ave sanoo innoissaan ja ojentaa lehteä minulle päin.
Mä naurahdan ja totean "sehän sopii sitten meille". Ave punastuu ja kääntää katseensa pois päin.
"Hei ei mua haittaa että sä punastelet" sanon Avelle huvittuneena.
"Lopeta" Ave sanoo naurahtaen ja läpsäyttää mua hellästi käteen.Hetken päästä mun ja Aven puhelin pärähtää ja nappaan omani taskustani.
Lari laittoi kuvan meistä laiturilla. Näytän kuvan Avelle ja sitten käännyimme katsomaan taaksemme.
Jätkät virnuilevat takanamme. He purskahtavat nauruun kun vilkaisen heitä vihaisesti."Vittu jätkät" tuhahdan niille. Meillä oli hyvä hetki menossa ja nyt ne tuli tohon pilaamaan sen.
"Sori että keskeytettiin teidän lempeily, mutta nyt on lounas" Jere naurahtaa.
"Joo joo" totean ja nousen laiturilta ylös ojentaen sitten käden Avelle johon tämä tarttuu.
Lähdettiin kävelemään kohti ruokalaa ja mentiin syömään. Koko ruokailun jouduin kuuntelemaan kuittailuja minusta ja Avesta. Ave vain punasteli siinä vieressä eikä sanonut juuri mitään.
Syömisen jälkeen oli jotain leiri juttuja. Tänään mentäisiin vielä kuulemma uimaan ja nuotiolle paistamaan vaahtokarkkeja.
Kun vihdoin oli uimisen aika mentiin pojat poikien saunalle ja tytöt tyttöjen saunalle.
Hypättiin jätkien kanssa veteen, tytöt eivät olleet vielä tulleet.
Hetken päästä tyttöjen saunan ovi aukesi ja ulos asteli kaikki tytöt uikkareissa. Ignoorasin muut, katsoin vaan Avea.
Se näytti hyvältä niissä sen vaaleanpuna valkoisissa bikineissä. Avella näkyi haaleita haavoja sen käsisä, mutta ei uusia. Oon niin onnellinen että se on lopettanu viiltelyn. Mä tiedän että se on ollu sille vaikeeta.
Tytöt närkästelivät laiturilla, koska vesi oli kuulemma kylmää. Ave oli ainoa joka hyppäsi suoraan veteen. Siinä on taas yksi syy miksi tykkään hänestä. Spontaani, eikä valita kylmästä vedestä. Kyllä te tiedätte mitä mä tarkoitan.
Mulla, Avella ja muilla jätkillä alkoi hirveä vesisota. Muijat kiljuivat laiturilla, ilmeisesti pelkäsivät vettä.
Ave kumminkin heittäytyi täysillä vesisotaan.Lopulta vesisota loppui siihen, että Pilvi tuli valittamaan meille siitä kuinka vaarallinen leikki tämä on.
Uimisen ja saunan jälkeen suuntasimme nuotiolle. Ohjaaja soitti kitaraa ja me vain nautimme tunnelmasta. Ave istui vieressäni ja nojasi olkapäähäni. Ilmeisesti sitä väsytti. Söpöä. Okei Alex lopeta, ei saa mennä liian lempeäksi.
Myöhemmin luovutimme puhelimemme ohjaajalle ja menimme nukkumaan. Näin unta, mutta ei siitä sen enempää..
----
Oho sain tällä kertaa tän nopeemmin valmiiks ja ajattelin että seuraavassa luvassa ollaan skipattu pari päivää eteenpäin, sillä näistä luvuista tulis muuten hirveen samanlaisia. :D
YOU ARE READING
ripari joka ei koskaan unohdu
Romancealoitettu: 18.3.2022 lopetettu: 19.4.2022 KIRJALLA ON JATKO-OSA Tarina tytöstä ja Tampereen riparista. Avella ei ole oikein ikinä mennyt parhaiten elämässä, mutta kun ripari ja ne neljä poikaa astelee kuvioihin alkaa elämä jopa ehkä sujumaan. Mutt...