ripari joka ei koskaan unohdu

°21° ymmärtäväisiä apinoita

Kävelimme Jeren kansaa takaisin Valtsun talolle. Olin itkenyt koko matkan pelosta, joten Jere oli joutunut ottamaan mut reppariinsa.

"Hei et sä välttämättä oo raskaana, ei oo hätää" Jere tokaisee ja yrittää saada mun itkun loppumaan, sillä olemme vain kymmenen metrin päässä Valtterin talolta.

"Mut entä jos mä oon" Mä nyyhkytän Jeren olkapäätä vasten.

"Me kyllä selviitään siitä, vaikka se ois positiivinen. Kyllä kaikki menee vielä hyvin" Jere sanoo ja kääntyy katsomaan mua hymyillen varovasti.

Saavuimme Valtsun ovelle, olin vieläkin Jeren repparissa. En pystynyt menemään alas, mua pelotti.

"Me mennään nyt kaksin tonne ylös ja sitten katotaan mitä tapahtuu" Jere sanoo ja laskee mut repparistaan.

Mä nyökkään ja Jere avaa ulko oven. Onneksi se on piilottanut testit, sillä ovella oli heti jätkät.

"Ave ooks sä itkeny" Alex kysyy huolestuneesti ja tulee luokseni.

Mä pudistan päätäni ja ryntään ylä kertaan. Kuulen kuinka Alex huutaa perääni mutten pysähdy.

"Antakaa meiän olla hetken kaksin selitetään sitten" Jere sanoo rauhoittelevasti muille jätkille ja tulee sitten luokseni yläkertaan.

Jere ojentaa mulle testejä ja sanoo hiljaa "tee toi toinen ihan rauhassa".

Mä nyökkään ja vetäydyn vessaan testin kanssa. Mä teen testin ja jätän sen lavuaarin reunalle odottamaan. Sen jälkeen mä menen Jeren luokse.

"Oliks se sillee et pitää oottaa kolme minuuttia" Jere kysyy ja mä nyökkään. Jotenkaan sanat eivät tule ulos suustani.

Kolmen pitkän minuutin kuluttua käsken Jeren hakemaan testin. Olen laittanut sen väärinpäin.

"Jere voitsä kattoo sen" sanon hiljaa ja tunnen kuinka uusi kyynel valuu pitkin jo valmiiksi kosteita kasvojani.

Jere nyökkää ja kääntää testin. Hänen ilmeestään ei saa mitään selville. Hän ojentaa testin mulle, jonka katson. Se tippuu kädestäni parketti lattialle.

Lydähdän maahan. Jere tulee luokseni ja vetää mut syliinsä. Positiivinen. Positiivinen. Positiivinen.

"Hyshys ei hätää, kyllä se siitä" Jere hyssyttelee ja pyyhkii kyyneleitäni.

"Sun pitää kertoo Alexille, nyt" Jere sanoo hiljaa ja päästää mut halistaan. "Mä en pysty" sanon hiljaa ja nyyhkytän lisää.

"Kyllä pystyt, sä oot vahva ihminen. Oot käyny kaiken paskan läpi. Kyllä tästäkin selvitään" Jere sanoo ja ojentaa testin mulle.

Mä nyökkään Jerellä valmiuden merkiksi, jonka jälkeen Jere huutaa Alexin yläkertaan.

Alex tulee hirveällä vauhdilla ja ryntää heti luokseni kun näkee minut itkemässä. "Hei mikä on" Alex kysyy ja silittää tukkaani.

Mä ojennan testin Alexille. Nään hänen kasvoiltaan selvän hämmenyksen joten totean hiljaa "susta tulee isä".

Alex kietoo kätensä mun ympärille ja pussaa sitten mun huulia. "Meistä tulee perhe" Alex sanoo ja silittää poskiani. Alex ilmeisesti arvasi etten luopuisi lapsesta. Tai no varmaan se tuntee mut niin hyvin.

Mä nyökkään ja hymyilen hiukan. Jere seisoo vieressä ja hymyilee. "Mähän sanoin että sä pystyt" Jere toteaa hetken hiljaisuuden jälkeen. Mä vain pudistelen sille päätäni.

"Ai mitä" Alex kysyy hämmentyneenä.
"Ei mitään" Jere toteaa ja lähtee alakertaan.

Alex laittaa kätensä vatsalleni ja sanoo "paras syntymäpäivä lahja mitä voi saada"

Mä pussaan Alexia poskeen ja sanon "sun synttärithän on vasta ylihuomenna" "silti" Alex toteaa, nousee ja nostaa mut syliinsä.

Sitten hän lähtee kantamaan mua alakertaan. Pujautan testin taskuuni ja naurahdan Alexin tavalle kantaa minua vauva asennossa. Sitten hän sanoo "Mä kannan meiän skidii sitten näin". Mä naurahdan sille ja hymyilen.

"Voisko joku nyt selittää meillekkin että mitä hittoo täälä tapahtuu" Valtteri kysyy, kun olemme päässeet alakerran sohvalle.

Alex katsoo mua kysyen ja mä nyökkään hänelle. Sitten hän avaa suunsa "näyttäis hyvin vahvasti siltä, että meille tulee vauva" ja laittaa raskaus testin olohuoneen sohva pöydälle.

Larin ja Valtterin suut loksahtavat auki. he näyttävät niin tyhmiltä. "siis mitä" Valtteri kysyy hetken änkyttämisen jälkeen.

"Eli te ootte myös pannu" Valtsu sanoo ja katsoo meitä kysyen.

"No miten muutenkaan" Alex sanoo ja naurahtaa hiukan.

Lari nousee ja tulee halaamaan meitä "onnittelut" se sanoo ja menee takaisin istumaan.

Valtteri näyttää vieläkin ihan hevoselta, jolla on suu auki.

"Noh musta tulee sitten tietenkin kummisetä" hän sanoo hetken kuluttua.

Mä ja Alex naurahdetaan ja alamme sitten puhumaan jätkien kanssa vähän kaikesta. Onneks ne on tommosia ymmärtäväisiä.. apinoita.

Lopulta pelko kertoa muille valtaa minut. Alex näkee pelkoni ja halaa minua "Hyvin se menee, älä sitä jännitä" hän kuiskaa korvaani ja saa minut jälleen hymyilemään.

Hyvin se menee, varmasti.

------

Uum onnittelut täs luvussa oli 666 sanaa mutta juu. Tein tän luvun nyt koska jätin tän tyhmään kohtaan ja ootte erittäin innokkaita lukijoita😅