ripari joka ei koskaan unohdu

°3° feikki hää seremonia

1 kuukausi myöhemmin

Aika on vierähtäny ihan super nopeesti. Mulla on ollu jo vähän parempi fiilis, eikä oo ees tehny mieli viillellä. Markus on oikeestaan ainoo asia mikä saa mut rikki ja no tietty olihan tossa toissapäivänä yks vuosipäivä, mutta ei siitä sen enempää.

Tällä hetkellä istun ripari tapaamisessa, onnistuin tulemaan tänne ekojen joukossa ja juttelin itseasiassa yhdelle Linnealle, joka vaikutti tosi mukavalle.

Kuulen oven käyvän. Jep ne hyvännäköset jätkät. He istuvat taas samaan riviin mun kanssa. En ollut vielä uskaltanut mennä istumaan Linnean ja hänen kavereidensa kanssa. Ei sitä tiedä vaikka ne vihaisivat minua.

"Miks sä oot täälä aina yksin" kuulen yhden jätkistä kysyvän, olikohan se sitten Valtteri. Käännän katseeni jätkiin ja vastaan vaisusti "Ei mulla oo täällä kavereita" "Aa sori" Valtteri sanoo. "Joo ei mitään mä oon tottunu tähän ja näi" sanon vähän kuin vastaukseksi pojille.
Pojat vain nyökyttelevät ja sitten Pilvi saapuu huoneen eteen.

"Noniin tänään sitten tutustutaan toisiimme hiukan enemmän" Pilvi sanoo. Voi saatana sanon hiljaa, mutta jätkät kuulevat sen ja repeävät nauruun. Oliko se muka noin hauskaa.

"Ja mikäs poikia niin naurattaa" Pilvi kysyy hiukan vihaisella äänellä.
"Ei, ei mikää" pojista pienin vastaa, tais olla Jere.

"No pojat voisivatkin sitten aloittaa tämän leikin" Pilvi sanoo ja osoittaa, että jätkien tulisi tulla eteen seisomaan. Pojat vakavoituvat, mutta kävelevät sitten huoneen eteen.

"Noniin tässä tarvitaan yksi tyttö, valitkaapas te sitten" Pilvi sanoo pojille.

Voi vittu jos ne nyt valitsee m..

"Toi Ave tuolta" Aleksi sanoo. Voi helvetti ajattelen ja kävelen sitten huoneen eteen. Mulkaisen Aleksia myös vihaisesti jolloin tuo tyrskähtää hiukan.

"No niin nyt me sitten järjestämme feikki hää seremonian.." Pilvi sanoo.

Mitä vittu nyt taas, ajattelen, mutta en sano mitään.

"Aleksi ja Avehan voisivat olla pari, kun nimetkin alkavat samalla kirjaimella" Pilvi sanoo sitten.

Muut jätkät nauravat vieressä ja mä seison siinä ihan mykkänä.

______

"No mehän ollaan nyt sitten naimisissa" Aleksi sanoo naurahtaen, kun kävelemme parkkipaikalle päin. Jep oltiin menty naimisiin haha. Muut olivat jo lähteet, mutta Oliverilla kestää hakea ja Aleksi vain oli jäänyt seisoskeleen siihen.
"Sori, mut et oo oikeen mun typw" sanon Aleksille huvittuneena, vaikka totta helvetissä se on mun type. Toi jätkä saa mut niin onneliseks.

"Joo hah, mut tota öö. Pakko kysyy yhtä juttuu" Ale sanoo sitten.
"Joo kerro ihmees" tokaisin.
"Voisiks mä tulla teille, kun tota öö, mä unohin avaimet himaa ja porukat ei oo kotona ja kavereille mä en oikee voi mennä" Aleksi sanoo hiukan ujosti.
"Joo no ei siinä pitäs olla ongelmaa, mutta mun pitää kysyä viä Oliverilta, kun se tulee hakee"
"Oliver?" Aleksi kysyy.
"Niin mun yks veli"
"Aa" Sitten minä ja Aleksi jäätiin seisoskelemaan parkkipaikalle.

Oliverin bemari kaartaa parkkipaikalle ja voin vaan kuvitella sen ilmeen, kun näki mut jonku pojan kanssa.
Käveltiin Aleksin kanssa autolle ja avasin etupenkin oven.
"Oliver, käykö jos Aleksi tulee meille yöks, kun ei sillä oo muutakaa paikkaa"
"Joo kai se käy, kun isäkin on siä Lappeenrannassa" Oliver sanoo ja Aleksi kiittää, että saa tulle meille. Sitten minä ja Aleki istumme autoon ja Oliver lähtee ajamaan kohti kotia.

"No ei hän ollu mitää ongelmia" Oliver kysyy multa, kun ollaan päästy tien päälle.
"Ei ollu, kaikki hyvin" vastaan vain.
"Okei, no Aleksi tiiäthän sä sitten, että mun siskoo pitää kohdella hyvin ja että Benjamin on vähänäkkipikanen ja saattaa hakata sut kun astut ovesta" Oliver sanoo tyystin rauhallisena. Voi helvetti pitikö senkin nyt avata toi suunsa.
"Joo ei hätää kyllä mä tiiän ja jos se Benjamin nyt sit hakkaa mut nii tiedänpähän sitte mihin varautua seuraavalla kerralla" Aleksi sanoo hiukan huvittuneena.
"Ei se sua hakkaa Bensku on vaa vähän suojelevainen" sanon sitten väliin.
Aleksi vaan nyökkään ja saavummekin samaan aikaan kotipihaani.

"Teillähän on hieno talo, en vaa olettanu et asutte näin kaukana" Aleksi sanoo samalla, kun astuu ulos autosta.
Me siis asutaan kolmenkymmenen kilometrin päässä tosta riparista. Ja joo mä olisin voinu mennä lähemmällekki riparille, mutta halusin tonne tai no Alina halus.
"Joo, mä en vaa halunnu mennä lähemmälle riparille"
"Siis Alina ei halunnu" Oliver lisää.
"Oliver mitä me ollaan sovittu tästä" sanon hiukan vihaisena.
"Joo sori systeri" Mä vaan nyökkään ja Aleksi seuraa tilannetta hämmentyneenä.

"Kuka toi on" kuuluu Benjaminin huolestunut ääni, kun astumme eteiseen.
"Benjamin relaa, se on mun uus kaveri sielt leirilt."
"Jaa, kunhan et satuta sitä" Benjamin sanoo.
"Joo ei huolta" Aleksi sanoo rauhallisesti.

Menemme Aleksin kanssa sohvalle ja ei hetkeäkään, kun Lilli hyppelee olohuoneeseen hymy huulillaan.
"Ootko sä saanut poikaystävän" Lilli kysyy uteliaana.
"Lilli me ei olla yhessä, tässä on Aleksi, mun leiriltä."
"Aa" Lilli sanoo, mutta virnuilee samalla.
"Tuu mennään mun huoneeseen" Sanon Aleksille, jonka kanssa nousemme ylös sängyltä.
"Ave, tänne" Oliver huutaa keittiöstä.
"Onko pakko tänään"
"On sä tiiät itekkin"
"Okei mä tuun" sanon ja lähden kävelemään kohti keittiötä. Aleksi seuraa hämmentyneenä vierestä, kun Oliver tarkistaa ettei mulla oo teriä ja tyrkkää omenan käteeni. "Syö toi" Oliver sanoo ja mä syön omenan. "Noni saammä mennä jo" "Joo, mee vaa, ei mitää tyhmyyksiä" Oliver huikkaa kun lähdimme Aleksin kanssa kävelemään huoneeseeni. "Joo joo iskä" huikkaan vielä Oliverille.

"Mitä toi oli" Aleksi kysyy kun pääsemme huoneeseeni.

Niin mitä mä nyt tohon vastaan, en mä voi menneisyyttäni paljastaa.

------

Yritän saada seuraavia lukuja nopeesti kirjoitettua, mutta katotaan.