°23° raejuustoa ja juqurttia

787 26 17
                                    

Istumme Alexin kanssa sohvalla ja odotamme hänen vanhempiaan Dianaa ja Rikoa. He ovat käymässö kaupassa, mutta tulevat kuulemma pian.

Hetken päästä kuuluu ulko oven ääni ja Alexin vanhemmat astelevat olkkariin, jättäen ostoksensa keittiön saarakkeelle.

"Ai Ave säkin oot täällä" Alexin äiti sanoo innoissaan, johon mä vaan vastaan myöntävästi ja moikkaan.

"Tota meil ois vähä kerrottavaa" Alex sanoo hetken kuluttua, kun olemme istuneet hetken hiljaa.

"Ehkäsy petti" Riko heittää vitsillä, mutta vakavoituu kun näkee ilmeemme. Miten hän tai siis mitä..

"Ette oo tosissanne" Riko katsahtaa meihin kysyvänä.

Alex nyökkää ja katsoo varovasti vanhempiaan.

"Siis ette vittu ole tosissanne" Rikon isä huutaa ja nousee seisomaan hermostuneesti.

"Vittu sulla mitää varaa huutaa, kun olin itekki vahinko. Ette kai te oikeesti tarkotuksel hankkis lasta kuustoista vuotiaana" Alex huutaa takaisin.

Koko tilanne on ihan hemmetin hämmentävä.

Riko lähtee keittiöön ja Diana katsoo tilannetta ihmeissään. "Siis teille tulee lapsi" hän kysyy sitten, johon me nyökkäämme.

Hän tulee halaamaan meitä, onnittelee ja lupaa puhua Rikolle järkeä.

Sen jälkeen minä ja Alex lähdemme ulos. Alex ottaa skeittinsä ja minä katson kun hän skeittaa asfaltti tietä pitkin. Hän näyttää niin onnelliselta.

____

Herään Alexin vierestä, hän on kietonut kätensä ympärilleni. Olimme eilen jätkien kanssa skeitti puistossa. Mä kyllä istuin vaan sivussa, mutta kumminkin.

Nyt on elokuun kymmenes päivä, koulut alkaa vastaa viikko myöhemmin eli kahdeksastoista päivä ja syytä ei oltu kerrtottu.

Meillä on tänään ensimmäinen ultra ja mua jännittää ihan sikana. Mä nousen istumaan ja katson nukkuvaa Alexia vielä hetken kunnes nousen sängystä ja puen päälleni.

Olen kumminkin vasta viikolla viisi, joten mahasta ei ole haittaa.

Jätän Alexin nukkumaan ja lähden alakertaan etsimään aamupalaa, sillä minun tekee mieli raejuustoa.

Kai mua voisi sanoa oudoksi jos haluan juqurttia ja raejuustoa, mutta nyt on vaan pakko saada.

Alexin vanhempien auto ei ole pihassa, joten he ovat varmaan lähteneet jonnekkin.

Onneksi heillä on raejuustoa ja juqurttia. Istun hetken keittiön pöydän ääressä syömässa, kunnes huomaan Alexin virnuilemassa oven luona.

"No mitä sä nyt virnuilet" naurahdan, kun hän om tarpeeksi kauan katsonut minua syömässä.

"Syötkö sä raejuustoo ja juqurttia" Alex kysyy ja alkaa nauramaan.

Mä näytän sille keskaria ja sanon "joo tää on ihan sika hyvää, mikset maista"

Hän tulee taakseni ja nostaa minut ilmaan. "Heiiii Alexxxxx mitä sä teet" mä kiljun sille säikähdyksestää.

"Mä haluun cudlata ja sä vaan lähit" se sanoo surullisella äänellä, joka kumminkin kuulostaa huvittuneelta.

"Me voidaan kattoo netflixiä ja cudlaa, jos sä annat mun syödä tän" Sanon ja osoitan aamupalaani.

Alex laskee minut alas ja antaa minun syödä rauhassa. Sen jälkeen hän raahaa minut sohvalle. Katsomme netflixistä riverdalea mutta hetken kuluttua Alex keskeyttää sarjan.

"Oliks se ultra kaheltatoista" se kysyy ja katsoo mua silmiin, jolloin mä nyökkään. "Siihen on puoltuntia, pitäskö alkaa lähtee bussille päi" hän jatkaa sitten jolloin mä vastaan myöntävästi.

Sairaalalle on kumminkin viisitoista kilometriä, joten ei sinne ihan tuosta noin kävellä.

Menemme vessaan ja pesemme hampaamme. Alex säilyttää mulle hammasharjaa täällä, joka on musta tosi söpöä.

Istumme bussin taakse ja katselemme ohi meneviä maisemia, kunnes sairaala vihdoin tulee näkyviin ja painamme stoppia.

_____

"Ave Lahtinen" nainen huikkaa yhdestä huoneesta.

Menemme Alexin kanssa huoneeseen ja moikkaamme naista, joka esittäytyy meille Sofia Mikkelänä.

Hän ultraa vatsani ja katsomme taululta. Eihän siitä mitään vielä kunnolla näy, joten päätämme ottaa ultra kuvat vasta myöhemmillä viikoilla.

Hetken juttelun jälkeen lähdemme huoneesta ja hymyilemme Alexin kanssa. Skidillä oli kaikki hyvin. Tai siis eihän se vielä kunnon vauva ole, mutta kumminkin.

Pitää kertoa vielä isälle. Sitten odottaa koululaisten reaktio, kun vatsani kasvaa.

"Mennäänkö Valtsulle" Alex kysyy, kun istahdamme bussiin.

"Juu mennään" sanon ja kun bussi on Valtterin talon lähellä hyppäämme bussista pois.

------

Öö apua. anteeksi kun säikyttelin viime luvussa. Tässä nyt kumminkin tulee ainakin vielä viisi lukua ja tyyliin yli viisi lukua joten ei hätää. Btw en tiiä kirjotinko juqurtin oikein mutta ei kai sillä nii väliä.


ripari joka ei koskaan unohduOnde histórias criam vida. Descubra agora