Joel
"No mut me aletaan varmaa Joonaksen kaa lähtä" totean katsoessani kelloa, mikä näyttää kuutta. Tulimme tänne jo aika aamulla, joten voisi kai alkaa jo lähtemään.
"Joo. Tulkaa huomenna vaikka kaheksalta. Saadaan tää biisi sit valmiiks" Niko vastaa, mihin nyökkään. Vilkaisen Joonasta, mutta häntä ei näy treenitilassa.
"No mihin se yks jo meni?" huokaisen itsekseni. Lähden keittiöön, mutta en näe sielläkään hattarapäätäni. "Joonas?" sanon. "Eiks se oo siellä?" Aleksi huutaa.
"No kysysinks jos se olis?" tuhahdan ehkä liiankin kiukkuisesti, mutta kun alkaa stressaamaan. Joonas joutuu kokemaan jo ihan tarpeeksi asioita.
"Rauhotu. Vastahan se oli meiän kans" Aleksi sanoo, tulee luokseni, ja antaa halin. "Nii mutku-" aloitan, mutta en keksi mitään sanottavaa.
"Mä meen kattoo näkyyks Porkoo" hän ilmoittaa, ja lähtee vetämään minua eteistä kohti. "Mä meen. Jää sä. Sun pitää tehä töitä" Olli sanoo.
En jaksa jäädä odottamaan kuka tulee vai tuleeko ollenkaan. Puen kengät ja takin päälleni, ja lähden ovesta ulos. Olli tulee melkein heti perääni.
"Mitä jos sitä on alkanu ahistaa ja se on tehny jotai tyhmää?" sanon ajatuksiani ääneen. "Joel ei. Joonas on varmasti ihan lähellä" hän sanoo vakavana.
Pääsen autoni luokse. Saan jonkun luokan paskahalvauksen, kun huomaan autossani olevan joku. "Onks toi Joonas?" huutokuiskaan Ollille.
"No kato" tämä vastaa. Kävelen pelkääjän paikan luokse. Tunnen pari kyyneltä poskellani, kun huomaan poikaystäväni nukkuvan rauhallisesti.
"Mähän sanoin et se löytyy" Olli sanoo, taputtaa selkääni, ja lähtee takaisin sisälle jatkamaan töitä. "Voi rakas" kuiskaan hymyillen pienesti.
Kävelen kuskin paikalle, ja lähden ajamaan. En tiedä miksi Joonas tuli tänne eikä sanonut mitään, mutta ehkä sille löytyy vielä enemmän tai vähemmän järkevä selitys.
Saavumme hetken päästä tutun kerrostalon pihaan. Joonas näyttää nukkuvan sikeästi edelleen. Mielestäni hän nukkui viime yönä ihan hyvin.
Kierrän auton toiselle puolelle, jotta saan tuon jätkän pois autosta. Mielelläni kannan hänet sisälle, vaikka pelkäänkin herättäväni hänet.
Joonas
Istuin sohvalla muiden kanssa. Heillä oli joku keskustelu menossa. Itselläni alkoi ahdistamaan ajatus siitä, jos se tyyppi alkaisi kommentoimaan lisää paskaa minusta, tai jostakin muusta.
Minun kohdallani sillä ei olisi enää mitään väliä, mutta muut eivät kyllä ansaitse kuulla sellaista. Joel ei onneksi näyttänyt huomaavan ahdistustani.
Menin keittiöön, sillä veden juominen voisi ehkä helpottaa. Piti se siitä huolimatta testata. No, ei näyttänyt auttavan. Mietin hetken aikaa mitä teen.
Muita en huolestuta, treenit olivat jo melkein loppusuoralla, joten kai lähden tästä jo autolle. Tarkastin ettei kukaan jätkistä huomaa, ennen kuin astuin ovesta ulos.
Menin Joelin auton luokse ja avasin ovet. Jostain syystä minulle oli annettu toiset avaimet. Varmaan koska olimme naapureita.
Istuin pelkääjän paikalle. Hengittelin rauhassa pariin kertaan. Kyllä tämä tästä pian varmasti helpottaisi. Pidän silmiäni kiinni, ja yhtäkkiä väsymys iskee.
Ei kai se niin vakavaa ole jos nukkuisin hetken? Ei minusta kuitenkaan kukaan huolestuisi, joten mitä väliä? Sitä minäkin.
~~~~~
Herään jostain ihan muualta kuin autosta. Kuuntelen hetken aikaa, ennen kuin avaan silmäni. Huomaan olevani sohvalla makaamassa.
Joel nähtävästi yrittää tehdä meille ruokaa. Syystä tai toisesta kumpikaan meistä ei ole mitään kokkeja, mutta jaa. Kunhan ei täysin paskalta maistu, niin kaikki hyvin.
"Ai sä rakas heräsit jo" tämä toteaa, ja tulee luokseni. Yhtäkkiä tulee hirveän huomionkipeä olo. "Anna hali" marisen, ja kurkotan käsiäni ilmaan.
"Voi mun pientä Joonasta" Joel lässyttää, ja nostaa minut syliinsä. Tunnen pari kyyneltä poskellani, mitkä johtuvat täysin siitä miten ihana tuo jätkä osaa olla.
"Joel..." aloitan varovasti. En tiedä pitäisikö tätä sanoa nyt, tai ollenkaan, mutta tehdään se siitä huolimatta...
***
'Lisää' kommentit voi jättää tähän
Ja 'haista paska' kommentit voi sit tulla tähän
See u 😌
VOUS LISEZ
Maybe I was born to be broken // Joel x Joonas ✅️
Fanfiction(Valmis) Kahden miehen elämä ei ole millään tavalla täydellistä. Toisella on ongelmia leikkiä puukon kanssa, toinen ei oikein osaa puhua tunteistaan. Toisella alkaa olemaan vaikka ja mitä ongelmia, toinen ei oikein osaa enää auttaa. Nämä kaksi herra...
