Joonas
En tiedä miten minun pitäisi sanoa tämä ääneen. Varsinkin kun tämä on vain ja ainoastaan minun syytäni. "Kerro vaa rauhassa" Joel rohkaisee ja hymyilee tsemppaavasti.
"E-en mä py-pysty" kuiskaan yrittäen pitää hengitykseni rauhallisena. "Rakas sä pystyt mihin vaa. Sano vaa suoraan, mä rakastan sua joka tapauksessa vaikka olis tapahtunu mitä tahansa-"
"Vivecaa ammuttii ja se kuoli ku olin heikko paska ja panikoiduin enkä saanu sille tarpeeks nopeesti apuu" selitän kaikki yhteen hengenvetoon.
Katson Joelin järkyttyneitä kasvoja. "Anteeks" kuiskaan varovasti. Päästän hänen kädestä irti ja olen jo nousemassa ylös, kunnes hän ottaa sormestani kiinni. "Älä mee" hän kuiskaa itkien.
"Mut mun takii meiän lapsi kuoli" mutisen sydämeni hakatessa kohta rinnastani läpi. "Eihän" Joel vakuuttaa. "Tiiäks rakas ku kaikella on joku tarkotus" hän jatkaa.
"No mikä vitun tarkotus tällä on?" huokaisen istuen sängyn reunalla. Kohta varmaan istun lattialla, mutta ei anneta sen nyt haitata tätä hetkeä. "Me ymmärretää se vielä joskus" blondi toteaa.
"Miten sä oot noi helvetin rauhallinen?" kysyn siirtäen hiuksia pois hänen kasvoilta. "Oon paska näyttää mun tunteita" Joel hymähtää kyyneleiden kastellessa hänen poskia.
"No se" totean. "Vihaaks sä mua?" kysyn varovasti. "En tietenkää, mistä sä tollasta sait päähäs?" hän kysyy huolestuneena. "En mä tiiä. Ku mun takii-"
"Joonas ei, älä enää sano noin. Se ei ollu sun vika, sä et sitä ampunu, okei? Mä rakastan sua siitä huolimatta vaikka Vivecaa ei enää oo" Joel lohduttaa ja silittää käsiäni.
"Mäki rakastan sua" tyydyn sanomaan. En saa tässäkään asiassa tahtoani läpi, joten annetaan olla. "Sattuuks sua mihinkää?" huolehdin vaihtaen puheenaihetta.
"Ei. Mut kohta sattuu jos sä et anna mulle halia. Ja pusutki vois varmaa parantaa mut" mieheni sanoo mutristaen huuliaan, jolloin hän näyttää ylisöpöltä.
"No sit varmaa pitää antaa" kuiskaan hymyillen ja varovasti kierrän käteni hänen ympärille. "Sano heti jos sattuu, okei?" varmistan vielä painaen Joelin otsaan pari pusua.
"Joojoo" hän mutisee hengittäen hiuksiani. "Vaikka sä et oo kuitenkaa käyny yli viikkoon suihkussa nii miten sä voit tuoksuu aina näi ihanalta?" hän kommentoi.
"Ai mäkö muka tuoksun ihanalta? Ooks koskaa tuoksutellu ittees?" älähdän. "En. Mut sä oot ilmeisesti nuuhkutellu ku noi tunnut tietävän" Joel virnistää. "Nii oon" tunnustan ylpeänä, ennen kuin painan lisää pusuja hänen poskille ja nenään.
Minun pusutteluoperaatio keskeytyy kun oveen koputetaan. Pian samat poliisit astelevat sisään. "Meillä olisi sinulle asiaa" mies sanoo ja katsoo minua vakavana.
"Okei. Sanokaa vaa tässä, Joel kuulis multa joka tapauksessa" vastaan pitäen mieheni kädestä tiukasti. "Tähän onnettomuuteen ja Joonaksen pahoinpitelyihin on löydetty syyllinen" nainen kertoo.
Lopetan hengittämisen ja odotan vastausta. "Sanooko nimi Milla Holopainen mitään?" mies kysyy. Katsoen Joelia hänen ilmeen järkyttyessä. "Joel?" kuiskaan hämmentyneenä.
"Se-se on mun e-eksä.." hän vastaa ja katsoo minua. "Mitäh?" järkytyn. "Si-siis sun eksä tappo meiän lapsen, pahoinpiteli ja murtautu mun asuntoon ja-ja-ja.." luettelen hengitykseni muuttuessa vaikeammaksi.
"Keskustellaan asiasta hetken päästä lisää" mies ilmoittaa ja lähtee huoneesta. Katson Joelia kyyneleet silmissäni samalla täristen. "Ei oo mitää hätää" hän vakuuttaa kietoen kätensä ympärilleni tiukasti.
"Mitä helvettii se musta haluu?" kysyn itkien. "En mä tiiä.." Joel huokaisee ja silittää hiuksiani yrittäen saada minut rauhoittumaan edes jotenkin. "Mä soitan Nikolle" hän ilmoittaa.
"Ei sun tarvi" sanon nopeasti. "Tarvii, rakas tää on sun parhaaks" Joel vastaa ja ennen kuin kerkeän edes estää niin hän on jo soittanut brunen uudestaan paikalle.
"Valvoks se sun kaa koko yön?" kysyn peläten pahinta. "Kyllä se nukku" mieheni vastaa ja halaa minua tiukasti. "Joel oikeesti" tuhahdan. "Oikeesti oikeesti. Ei yhtä monta tuntii ku sä mut melkee" hän vakuuttaa.
"Okei. Anteeks" mutisen. En ymmärrä miten voin tiuskia Joelille vaikka hän vain yrittää auttaa minua. "Ei tarvi pyytää anteeks, kaikki hyvin" blondi kuiskaa. Mitä tekisinkään ilman häntä?
No, en kyllä yhtään mitään.
***
Anteeks en osaa enää kirjottaa taaskaa mut yrittäkää kestää vielä 🥲 btw keksin ton nimen ihan päästäni, en ees tunne ketää samannimistä et ei oo kellekää mitää henkilökohtasta 😭
YOU ARE READING
Maybe I was born to be broken // Joel x Joonas ✅️
Fanfiction(Valmis) Kahden miehen elämä ei ole millään tavalla täydellistä. Toisella on ongelmia leikkiä puukon kanssa, toinen ei oikein osaa puhua tunteistaan. Toisella alkaa olemaan vaikka ja mitä ongelmia, toinen ei oikein osaa enää auttaa. Nämä kaksi herra...
