Tw
Joel
"Joel ei oo mitää hätää. Joonas saa apua" Olli sanoo halaten minut tiukasti. Mitä vittua olen tehnyt väärin että poikaystäväni on yrittänyt tappaa itsensä?
Ei hän luojan kiitos ole tehnyt sitä, mutta hänen kaulasta huomaa että puukko on ollut siinä. Ei helvetti oikeasti, miksi minä en voi olla tuossa hänen tilalla? Miksi aina Joonas?
Huomaan meidän saapuvan sairaalalle. Olli jää pitämään minua halauksessaan, etten pääse Joonaksen matkaan. No joo, viimeistään hoitajat estäisi, ellei jopa vartijat.
"Saatko jo itse hengitettyä?" hoitaja kysyy. Nyökkään varovasti. Hän ottaa naamarin pois kasvoiltani. Hengitän itse hetken aikaa, ennen kuin poistumme ambulanssista.
"Tommi laitto viestii et palo on saatu sammuu. Teiän kämpät on kunnossa" Olli kertoo hiljaa silittäen selkääni. "Vitut siitä. Joonas on nyt turvassa" mutisen.
Pyyhin kyyneleitäni pois nojaten tuohon bruneen. Muut jätkät tulevat kai hetken päästä. "Kerroppa Hokka, miten helvetissä sä löysin Joonaksen" tämä käskee, kun olen rauhoittunut vähäsen.
"Se-se oli sen keittiössä. Mä-mä saatoin rikkoo mun keittiön seinän vaan sen takii et pääsen sen Joonaksen asuntoon. Mut en mä olis voinu muutakaan" kerron hiljaa.
"Joel Erik Salomon Hokka, miten vitussa sä oot saanu seinän rikki?" Olli kysyy katsoen minua selvästi miettien olenko menettänyt järkeni lopullisesti. Jos siis sellaista edes omistan...
"Heittelin tuoleja vähäsen. Anteeks nyt vaan ku olin aika vitun paniikissa ja en tienny mitä muutakaa mä tekisin" tuhahdan. Huomaan muiden jätkien kävelevän luoksemme.
"Muut meni jo takas sisälle, et kyllä te voitte mennä sinne takas sitte ku Joonas pääsee pois" Aleksi kertoo. Nyökkään halaten edelleen Ollia.
"Tiesiks sä aikasemmin... tosta et..." Niko yrittää sanoa. "Tiesin. Ei sillä ainakaa eilen pitäny olla huono olo tai mitää. Jotaki tässä on tapahtunu" huokaisen.
Annan aivojeni raksuttaa hetken, kunnes lamppu syttyy. "No?" Aleksi sanoo odottavan näköisenä. Ilmeisesti minusta huomaa että tajusin jotakin.
"Joku on soittanu Joonakselle, sanonu jotaki, ja sit se on menny paniikkii ja nii. Mä löysin sen puhelimen lattialta ja voiveitsiki oli siinä. Varmaan Jonttu oli just heränny" selitän hiljaa.
"No kuka sille on sitte soittanu?" Niko ihmettelee. "Sen ku tietäs. Mennää silti sisälle, mä haluun nähä jo Joonaksen" huokaisen. Lähden kävelemään ulko-ovia kohti.
Menemme istumaan penkeille. Ei tässä auta kuin odottaa. "Ooks sä Joel syöny mitää?" Olli huolehtii. "Aamulla ehkä puol ysin aikaa?" vastaan.
"No mä meen Tommin kaa hakee teillekki syömistä ja kahvii" Niko sanoo, ja ennen kuin kerkeän alkaa väittämään vastaan, he ovat jo menneet.
"Miks aina Joonas?" kuiskaan haudaten kasvot käsiini. "Sillä on jo muutenki tarpeeks vaikeeta" jatkan. "Siitä tulee entistä vahvempi ku se nousee pohjalta" Aleksi sanoo hiljaa.
Istun hänen ja Ollin keskellä, ja kaikki halaamme jollain tavalla toisiaan. En tiedä mitä tekisin ilman näitä jätkiä. Varmaan itkisin itseäni hengiltä. Hyvin todennäköistä.
"Ei mulla oo nälkä" valitan, kun Niko ojentaa minulle hetken päästä jonkun leivän. "No vaikka ei oiskaa siltiki sun pitää syyä, kohta pyörryt itte" tämä vastaa.
Ei kai minulla muutakaan vaihtoehtoa ole. Tuntuu kauhealta, että alle kuukauden sisään Joonas joutuu jo toisen kerran sairaalaan. Onneksi hänellä ei pitäisi nyt olla mitään hätää.
"Eli mitä vittuu nyt niinku tapahtu?" Tommi kysyy. "Mä olin haastikses Nikon kaa, mulla oli outo olo, lähin kotia, Joonas ei vastannu mun soittoihin, soitin sit Ollille.
Aloin panikoimaa, pääsin kotia, ylhäält tuli savua, tuli mainittuu Ollille, etin Jonttuu mun kämpäst mut löysin vaan sen puhelimen, sit etin vara-avaimii et jos se on menny kotiinsa.
Sit kukaa ei tullu avaa, ja mulla alko tulla helvetin kuuma. Siellähän jossaki palo, en tiiä. Olli käski mun lähtee ja pelastaa itteni mut en halunnu jättää Joonasta.
Sit menin takasi mun kämppää, hajotin keittiön seinän et pääsin Joonaksen asuntoo, ja siel se makas keittiössä puukon kanssa. Sit mä hain sen sieltä ja lähettii vittuu" selitän hiljaa.
"Hajotit seinän" Niko toteaa katsoen minua yllättyneenä. Nyökkään. Mikä siinä on niin ihmeellistä? Totta kai haluan pelastaa poikaystäväni tavalla tai toisella.
***
Draama alkaa kohta helpottaa, vai alkaako... 😉
Unohin muute julkastan tän :D
YOU ARE READING
Maybe I was born to be broken // Joel x Joonas ✅️
Fanfiction(Valmis) Kahden miehen elämä ei ole millään tavalla täydellistä. Toisella on ongelmia leikkiä puukon kanssa, toinen ei oikein osaa puhua tunteistaan. Toisella alkaa olemaan vaikka ja mitä ongelmia, toinen ei oikein osaa enää auttaa. Nämä kaksi herra...
