Christmas with Blind Channel [VALMIS]

Niko x Joonas - Jouluelokuva

POV: Joonas

Makoilen sohvan nurkassa vilttiin kääriytyneenä ja odotan, että Niko tulisi kaupasta kotiin. Hän lähti hakemaan meille jotain herkkuja illaksi sillä sovittiin, että pitäisimme leffaillan ja katsoisimme jonkun jouluaiheisen elokuvan.

Ovi avataan ja hetken kuluttua se menee kiinni. Kuulen kun Niko hyräilee Petteri Punakuono laulua. Hymy nousee väkisinkin huulilleni kuunnellessa tuon laulua. Hän on ollut poikkeuksellisen innoissaan joulusta vaikka yleensä se olen ollut minä, joka täällä hiippailee jo marraskuussa tonttulakki päässä.

Jouluksi lähdemme Ouluun ja menemme käymään molempien vanhempien luona. Ensin menemme aatoksi Nikon vanhemmille ja sitten joulupäiväksi minun vanhemmilleni.

Odotan kyllä jo kovasti sitä kun lähdemme Ouluun. En ole nähnyt vanhempiani enkä pikkusiskoani pitkään aikaan sillä olen ollut kovin kiireinen täällä Helsingin suunnalla bändin juttujen suhteen sekä olimme kiertueella vielä muutama viikko sitten.

Tapaninpäivänä meidän on pakko lähteä takaisin Helsinkiin sillä meillä on muutama keikka mutta onneksi palaamme taas uudeksi vuodeksi tänne juhlimaan kavereiden kanssa.

Niko kävelee kauppakassi käsissään olohuoneen ohi keittiöön ja rapinasta päätellen hän alkoi purkamaan ostoksiaan.

Nousen sohvalta ylös ja tepastelen keittiöön. "Mitä sä ostit?" kysyn uteliaana. "Glögiä, popcornia, karkkia ja näitä sun lempi keksejä" Niko luettelee ja nyökkään vain päätäni. "Minkä leffan sä haluisit katsoo?" Niko kysyy. "En mä oo päättäny vielä, että mikä" vastaan kohauttaen harteitani.

——
Istuskelemme sohvalla ja katsomme Last Christmas nimistä elokuvaa. Minun mielestä tämä on paras jouluaiheinen elokuva joulupukki ja noitarummun lisäksi mutta se on meidän jouluaatto perinne, että katsomme sen joten katsomme nyt eri elokuvan.

Mutustelen popcornia ja olen keskittynyt elokuvaan. Havahdun hetken kuluttua kun Niko pyöritelee hiuksiani sormiensa ympärille. "Mitä?" kysyn hymyillen ja naurahdan pienesti kun katson tuota brunea bändimme solistia.

"Ei mitään" tuo vastaa itsekkin hymyillen. Käännyn takaisin katsomaan elokuvaa ja tunnen kun Niko alkaa suutelemaan kaulaani. No nyt ei kyllä enää jää epäselväksi, että mitä tuolla miehellä on mielessään.

Käännyn uudelleen katsomaan Nikoa ja tuo vain virnistää. Hän laskee kätensä reidelleni ja alkaa hiljalleen liu'uttamaan sitä kohti kriittistä aluettani.

"Joku taitaa vähän olla puutteessa" vastaan ja virnuilen itsekkin. "Ehkä ihan vähän" Niko sanoo ja käy rajummin kaulani kimppuun. Jouluun ei ole enää montaa päivää enkä haluaisi, että kaulani on läikikäs kun menemme vanhempiemme luokse.

"N-nikoh.." huokaisen tuon osuessa herkkään kohtaan. Tunnen kun kaluni alkaa heräilemään joten tässä ei ole enää mitään tehtävissä. Minuakin alkaa pikku hiljaa panettamaan..
——
Sanoja: 372