Christmas with Blind Channel [VALMIS]

Aleksi x Olli - Joulupukki ja noitarumpu

POV: Aleksi

Seison hellan edessä ja hämmennän riisipuuroa, että se ei pala pohjaan. Olli lähti toisen lapsemme kanssa käymään lähikaupassa. He menivät hakemaan kanelia ja piparitaikinaa. Teemme myöhemmin pipareita ja katsomme yhdessä elokuvaa.

Kuulen portaista askelia. Meidän känkkäränkkä on tainnut nousta ylös. Pian tuo musta hiuksinen teinipoika laahustaan keittiöön. Hän kävelee suoraan jääkaapille ja juo suoraan mehupurkista ilman, että kaataa mehua lasiin. "Huomenta" sanon. "Mmh" saan vain mutinaa vastaukseksi. Tuo oli eilen kaverinsa 15-vuotisjuhlissa ja haistan kyllä, että hän on juonut.

Olli on meistä se tiukempi vanhempi mutta en minäkään hyväksy alaikäisenä kännäämistä. Matias on kuitenkin itse vasta 14-vuotias. "Käyhän suihkussa ja tuu sitten aamupalalle" sanon tuolle pojalle joka jäi seiskelemaan keittiöön. "Missä iskä ja Vivi on?" hän kysyy. "Kaupassa. Tulevat varmaan kohta" sanon ja pienennän hellan lämpötilaa jotta puuro ei palaisi pohjaan.

"Onko paha olo?" kysyn. "Ehkä vähän" tuo mutisee ja röyhtäisee perään. "Sähän tiedät mitä mieltä me ollaan juomisesta" sanon tiukasti. "Mmh.." tuo mutisee ja lähtee kävelemään kylpyhuonetta kohti pää painuksissa. Pudistan päätäni ja jatkan puuron hämmentämistä.

Hetken kuluttua ovi aukeaa ja iloinen puheensorina palaa taloon. Meidän pikku-Vivi on aina niin positiivinen eikä hän ole juuri koskaan huonolla tuulella paitsi silloin kun hänelle iskee nälkäkiukku mutta osaamme kyllä hyvin pitää ruokailuajoistamme kiinni.

"Tässä isi" Vivi sanoo ja ojentaa minulle muovikassin. "Kiitos kulta" sanon hymyillen ja lasken ostoskassin keittiönpöydälle. Siirrän puuron viileälle levylle hetkeksi vetäytymään ja alkaisimme syömään ihan kohta. Otan kassista kanelipurkin, piparitaikinan ja popkorni paketin. Jätän kanelin ja piparitaikinan pöydälle ja laitan popkorni paketin kaappiin. "Mihin iskä jäi?" kysyn. "Vessaan" Vivi sanoo ja kiipeää jo tuolille istumaan. "Käyppäs pesemässä kädet niin sitten päästään syömään" sanon ja tuo tyttö laskeutuu tuolilta alas ja juoksee vessaa kohti.

"Hei rakas" Olli sanoo ja kiertää kätensä ympärilleni. "No hei rakas aviomies" sanon hymyillen. Olli suukottaa minua poskelle ja irrottaa sen jälkeen otteensa. Hänen parransänki kutitti poskeani. Tuo mies on kyllä todellinen faija.

Istumme kaikki jo pöydän ääressä. Ainoastaan Matias puuttuu mutta eiköhän hänkin tule kohta syömään sillä kuulin hänen äsken menevän yläkertaan.

Pian tuo poika ilmestyykin huppu päässään keittiöön ja istuu Vivin viereen. "Mistäs sitä tultiin kotiin vasta puoli neljän aikaan?" Olli kysyy tiukkaan sävyyn. "Kaverilta" tuo poika mutisee ja on edelleen pää painuksissa. Hänestä kyllä huomaa, että hänellä on paha olo ja, että häntä kaduttaa. "Mitä me ollaan sovittu siitä juomisesta?" Olli jatkaa tenttaamistaan. Matias ei vastaa mitään. "Mun mielestä me ollaan kyllä sovittu selkeet rajat" Olli ilmaisee mielipiteensä. "Olli lopeta ja nyt syö" sanon tiukasti ja puutun keskusteluun. "No kyllä meillä on sovittu selkeet rajat" hän jatkaa. Matias nousee pöydän äärestä ylös ja lähtee kävelemään yläkertaa kohti.

——
"Oliko ihan pakko?" kysyn närkästyneenä. "Oli koska meillä on sovittu rajat ja Matias rikko niitä" Olli sanoo. "Anna olla nyt. Näät varmaan, että toinen katuu" sanon. "Syö nyt se puuros ja ole hiljaa" jatkan. Käännyn katsomaan Viviä joka katsoo meitä hämmentyneenä. "Syö vaan kulta" sanon. Vilkaisen Ollia vielä kerran ärtyneenä ja jatkan itsekkin syömistä.

Ruoan jälkeen kerään tiskit ja laitan ne tiskikoneeseen. Olli etsii kaapeista piparkakkumuotteja ja kaulinta, että pääsisimme kohta aloittamaan niiden pipareiden tekemisen.

Kävelen jääkaapille ja otan sieltä kinkun, juuston sekä tietenkin voirasian. Teen pojallemme muutaman leivän ja vien ne hänelle yläkertaan.

Koputan Matiaksen huoneen oveen ja saan vastaukseksi epämääräistä muminaa. Avaan oven ja kurkistan sisään. "Saako tulla?" kysyn ja saan myöntävän vastauksen. Lasken leivät ja juomalasin yöpöydälle ja istahdan tuon sängyn reunalle. Hän on hautautunut peittonsa alle, että vain hänen hiuksensa näkyvät.

"Toin sulle muutaman leivän ja lasin mehua jos sulle maistuu" sanon. Matias kääntyy ja huomaan hänen itkuiset silmät. "Voi rakas. Etkai sä oo itkeny?" kysyn vaikka tuo on ihan itsestään selvää.
"Älä välitä iskästä. Se oli ihan tyhmä" sanon ja silitän tuon pojan poskea hellästi.

"Onko sulla noin paha olo?" kysyn ja Matias nyökkää. "Tarviiko hakea ämpäriä?" kysyn mutta tuo pudistaa päätään. "Paljon sä oikein joit?" kysyn. "Muutaman lonkeron, pari siideriä, vähän boolia ja sit vielä muutaman shotin" Matias kertoo. "No siinähän oli jo vaikka ja mitä." sanon.
"Mutta yritä syödä edes vähän ja tuu sitten meidän kanssa alakertaan. Tehään pipareita ja katsotaan sitten jotain leffaa" sanon ja Matias nyökkää pienesti.

Nousen ylös ja poistun poikamme huoneesta. Suljen oven perässäni ja lähden takaisin alakertaan.

——
POV: Matias

Nousen istumaan sängylleni ja otan lautasen yöpöydältäni ja haukkaan toisesta leivästä pienen palan. Minua oksettaa eikä tekisi mieli syödä yhtään mitään. Kaiken lisäksi minua sattuu vatsaan älyttömän paljon. Vedimme eilen kilpaa shotteja ja se joka hävisi niin joutui rangaistukseksi juomaan jonkun juoman johon oli sekoitettu kaikkea mitä kaapista löytyy.

Minulla on laktoosi-intoleranssi ja ilmeisesti juomassa oli jotakin maitotuotteita. En tasan tarkkaan tiedä mitä kaikkea siinä oli. Se näytti kyllä aivan oksennukselta ja maistuikin siltä.

Tiedän, että tein väärin kun rikoin rajoja mutta ne olivat kaverini syntymäpäiväjuhlat. Muutenkin minun oli tarkoitus juoda vain muutama, että iskä ei huomaisi mitään mutta se lähti sitten vähän lapasesta.

Sain syötyä molemmat leivät ja juotua mehun. Menen makaamaan sängylle ja otan puhelimen käteeni. Avaan snapchatin ja alan selaamaan kavereideni priva mystoryja. Meidän shotti kilpailu on näköjään kuvattu, Aavan twerkkaus tuokio, Tomaksen nuoleminen jonkun muijan kanssa ja kaiken lisäksi Emilian oksentaminen lavuaariin.

Käy sääliksi Emiliaa. Ei ihan tuota olisi kyllä tarvinnut kuvata. Jos joku nyt miettii niin kyllä olen hieman ihastunet Emiliaan. En vain ole vielä uskaltanut kertoa sitä hänelle.

——
POV: Aleksi

Teimme pipareita ja äsken otin viimeisen pellillisen niitä pois uunista. Nyt istun sohvalla kahvikuppi kädessäni ja katselemme yhdessä elokuvaa. Vivi sai valita niin hän tietenkin valitsi Joulupukki ja noitarummun. Se on hänen lempi elokuva ja hän nauraa aina hirveästi kun katsoo sitä.

Vivi istuu Ollin sylissä ja nakertaa omaa pipariaan ja katsoo keskittyneenä televisiota. Pieni hymy nousee huulilleni. Mitenköhän pojallamme menee? Yläkerrasta ei ole kuulunut yhtään mitään.

Huoleni osoittautuu kuitenkin turhaksi sillä hetken kuluttua tuo poika kävelee portaat alas ja tulee olohuoneeseen. Hän istutuu sohvalle ja käpertyy kainalooni. Lasken käteni hämmentyneenä hänen selälleen ja silitän pienesti. Yleensä se on Vivi joka kömpii meidän kainaloon tai sitten Olli kun hänelle iskee läheisyyden kaipuu. Pieni hymy kuitenkin nousee huulilleni ja suukotan tuon päätä.

Elokuva on suurin piirtein puolessa välissä kun huomaan, että Matias kiertää kätensä vatsansa ympärille. "Sattuuko sua?" kuiskaan vain niin, että minä ja Matias kuulemme sen. Tuo nyökkää rintaani vasten. "Söitkö sielä bileissä jotain mikä ei sovi sun vatsalle?" jatkan kyselyä ja Matias jälleen nyökkää.

"Olli, hae Matiakselle se sen lääke" käsken. Tuo nyökkää ja laskee Vivin sylistään sohvalle ja nousee itse ylös. Pian tuo tulee takaisin lääkkeen ja vesilasin kanssa.

Ojennan pojallemme lääkkeen ja tuo kulauttaa sen kurkustaan alas veden kera. Hän käpertyy uudelleen kainalooni ja Olli peittelee hänet pörröisen viltin alle. Silittelen rauhakseltaan tuon selkää ja hetken kuluttua kuuluu vain hentoa tuhinaa.

Suukotan tuon päätä.

——
Sanoja: 1099