"Olli! Sulle on täällä vieraita!" Äiti huusi keittiöstä. "Joojoo! Mä tuun!" Huusin takaisin. Tepastelin portaat alas ja eteisessä äiti oli ottamassa vastaan Joonasta ja Nikoa. Kurtistin kulmiani. Kellohan on vasta 13?
"Moro! Mennään vaan sinne sun huoneeseen." Niko sanoi kyllästyneenä. Kurtistin kulmiani -taas-. Menimme yläkertaan minun huoneeseen.
"Miks te tänne nyt tulitte?" Kysyin. "Hengailemaan. Teil ei oo ikinä ketään kotona, mut nyt teillä on mutsis. Vittu ku olis halunnu bilettää!" Niko murahti. Nythän on keskiviikko? Ei me arkena herttinen aleta bilettää! "Mun mielestä on kiva et sun äiti on kotona!" Joonas sanoi hymyillen. Porko ymmärtää. On aina ymmärtänyt. Ainakin tämän suhteen.
"Tääl on tylsää." Niko valitti tunnin hiljaisuuden jälkeen. Olemme tosiaan vain katsonut puhelimia. Niko ja Porko oli vallannut koko sängyn, joten olen joutunut istumaan kovalla tuolillani. Vitun merivalaat. "Olehyvä ja poistu sit." Murahdin. "En halua. Tehään jotain. Mennää kyläl vaik." Niko ehdotti. "Ei huvita. Puhutaan mielummin vaikka." Joonas sanoi nousten istumaan sängylle. "Joo mä en jaksa tällästä. Meen himaan. Tai Tommille. Joel on jonku muijan kanssa." Niko sanoi nousten sängyltä. "Heippa Niko hanipööpöö." Joonas kiusoitteli Nikon näyttäessä keskaria. "Ota reppus mukaan." Muistutin.
"Mistä jutellaan?" Porko kysyi heti Nikon astuessa pois huoneesta. "Miten sulla menee?" Kysyin. "Mulla? Hyvin! Mulla on uus ihastus!" Joonas kertoi innoissaan. "Uu kuka?" Kysyin yrittäen kuulostaa kiinnostuneelta. Joonaksen ihastukset vaihtuu kerran viikossa. "Semmonen Amy! Sillä on semmoset lyhyet hiukset ja tosi cool tyyli!" Joonas kertoi. Suuni loksahti pienesti ammolleen. Se Amy. Miten Joonas häneen nyt kerkesi tutustua? "Koskaan kuullukkaa." Valehtelin. "Se on uus. Sil o iha helvetin hyvä perse!" Joonas kertoi. Ja toiko muka se tärkein juttu siinä on.
"No mut entä sä?" Joonas kysyi. "Öö ihan hyvin. Mut sen haluun tietää et lähittekö te kaikki 4 pois koulusta?" Kysyin kiinnostuneena. Yleensähän sitä kysytään, jos kiinnostaa. "Joo, paitsi Tommi. Se halus opiskella." Joonas kertoi johon nyökkäsin.
Tommi on meidän porukan järkevin ja semmonen luottokaveri, Joel yleensä juopottelee, Niko on ns se kiusaaja, Joonas on tositosi herkkä mut se on tosi hauska, ja mä taas saan eniten muijia, mut silti oon hiljasin.
"Mites ootkos löytäny muijia tai mitää?" Joonas kysyi. "Yks Neea mut se on ärsyttävä. Pari panoo saa riittää ihan hyvin." Sanoin tylsistyneesti. "Sä oot ihan boring. Anna jolleki naiselle kunnon kyytiä, ja anna olettaa et rakastat sitä. Se tekee sust coolin!" Joonas ehdottaa. Älä puhu paskaa. Oon cool omalla tavallani. Se tuntuu toimivan paremmin kuin Joonaksen. Joonas on ihan outo tyyppi.
Puhelimeni alkoi soimaan ja Joonas antoi puhelimen mulle. "Tää friikki soittaa sul snäpis? Miks sul on sen snp?" Joonas kysyi kulmat kurtussa. Sydämeni taisi jättää yhden lyönnin välistä. "Äddäs mut sen jälkee ku puhu mulle. Nyt se ei jätä mua rauhaan." Valehtelin. "Eli en vastaa?" Joonas varmisti. "Et, mut mul on ip11 joten jätä soimaan." Sanoin. Kuka suunnitteli Ip11 soitot? Ei pysty hylkäämään. Joonas laittoi puhelimen takaisin pöydälle.
***
Joonas oli jo lähtenyt kotiin. Kello oli jo 3:00 enkä ole saanut unta. Hyvä puoli siinä että vanhemmat ovat täällä kun he voivat laittaa poissaoloja ja valehdella että olen kipeä. Viihteellä he eivät vastaa, joten on pakko mennä kouluun.
Mun pitää sanoo Aleksille ettei me voida olla kahestaan. Toki jos tekisin Aleksista semmosen pahanpojan nii voitais olla kahestaan! Sehän polttaa tupakkaa, mäkin voisin saada siltä.
Nappasin puhelimen pöydältä ja laitoin Aleksille snappia.
Nähääks huome?
Kysyin. Veikkaan että Aleksi nukkuu ja vastaa vasta aamulla. Se on ihan ok mulle.
YOU ARE READING
Boys don't cry // Oleksi
Fanfiction"Sait enemmän mitä halusit, ja sä silti itket." Tuo blondi sanoi pettyneenä. "Mä en halunnut mitään muuta kuin sun rakkauden. Teit musta hyvän ihmisen. Sait musta hyvät puolet esiin. Rakastan sua Aleksi. Älä jätä mua." -------- Olli on ollut aina su...
