Boys don't cry // Oleksi

2. Ihmemies

Heräsin tuohon maailman vitullisimpaan ääneen, eli herätyskelloon. Kuka vitun paska huora vittu saatana on keksinyt iPhoneen tuommoisen herätyksen? Tappaisin sen jos voisin, mutta pitäisi ensin tietää kuka sen keksi.

Nousin ylös ja menin heti ensimmäisenä suihkuun. Tuntuu kauheen epä freshiltä 2 päivää sitten olleiden juhlien takia. En käynyt eilenkään suihkussa, ja nyt oli sen aika. Pesen koko vartaloni + hiukseni.

Suihkun jälkeen menen valitsemaan itselleni päivän vaatteet. Otin jotkut mustat lökärit, tummanvihreän hupparin ja mustat nilkkasukat. Eiköhän näillä pärjätä.

En ottanut aamupalaa, koska ei ollut nälkä. Kuka nyt söisi jos ei ole nälkä? Oikeastaan teen niin aika usein. Aamulla ei vain tunnu koskaan maistuvan ruoka.

***

Kello alkoi näyttämään jo 8:45 ja Tommi tulisi kohta hakemaan minua. Hän ajoi mopokortin pari kuukautta sitten. Kuulin mopon kurvaavan pihaamme, joten lähdin eteiseen laittamaan vanssejani. Olin eilen pakannut kirjani reppuun, juuri siltä varalta ettei tulisi kiire.

Kiskaisin tuulitakin vielä päälleni ja nappasin repun selkään sekä lähdin pihaan. Menin Tommin luokse, joka ojensi minulle kypärän. "Pidä kii. Meil on jo kiire, ja mun pitäis ehtii nakkaa sut koulul ennenku meen lukioon." Tommi varoitti. "Joojoo" vastasin. Lähdimme ajamaan koulua päin.

***

Pääsin koululle, ja Tommi lähti suoraan siitä lukiolle päin. "Morooo!" Kuului tuttu ääni takanani. Käännyin katsomaan henkilöön päin. Siinä oli Porko ja Niko. Joel ja Tommi käyvät Madetojan musiikkilukiota ensimmäisellä. "No moi." Huokaisin.

"Ollii mulla on asiaa!" Eräs tyttö sanoi kuka tuli juuri luoksemme. En tunne häntäkään. En yleensä tunne täältä ketään. Katsoin tyttöä päästä varpaisiin, josta siirsin katseeni hänen huuliin. Teen näin jokaiselle. Tiedän, olen kauhea player mut ketä kiinnostaa? Huomasin tytön punastuvan. "Kerro pois." Sanoin edelleen katse tiukasti hänen huulissaan. "Se on kahden keskeistä." Hän sanoi. Kellot soivat juuri sillä sekunnilla. "Kerro matkalla." Sanoin ja kiskaisin häntä hihasta viereeni. Lähdimme kävelemään kahdestaan koulua kohti.

"Mun on pitkään pitänyt sanoo tää, mut siis mä tykkään susta. Tiiän et sulla on paljon parempiakin vaihtoehtoja kun mä, mut haluisitko yrittää?" Tuo kertoi. Naurahdin itsekseni. En tiedä edes hänen nimeään, ja tuo on sama selitys niinkuin kaikilla muillakin. "Pistetää mietintää." Hymyilin tytölle flirttailevasti, josta hän punastui. Oikeastaan ajatukseni olivat näissä tilanteessa vain se, että pääsisi painamaan jotakin. Sen jälkeen en luo häneen enään mitään yhteyttä.

Tiemme erkani matikan luokan kohdalla, jossa hänellä oli tunti. Mulla olisi nyt musiikkia, jossa käsitellään bändi soittimia. Meille ollaan valittu jotkut ryhmät, ja toivoisin pääseväni Joonaksen tai Nikon kanssa samaan.

Katselin ohi mennen uusia ilmoituksia seiniltä. Seurauksena törmäsin johonkin henkilöön. Meidän päämme kolahti yhteen. "Ai helvetti kato etees!" Tiuskaisin kääntäen katseeni henkilöön johon törmäsin. Edessäni seisoi rinnakkaisluokkalaiseni Aleksi Kaunisvesi. En ole kuullut kertaakaan hänen sanovan sanaakaan, mutta empä mä siihen niinkään ole kiinnittänyt huomiota. Aleksi hieroi kivuliaasti kohtaa joka kolahti päätäni.

Viimein hän katsoi minuun. Kohotin kulmakarvojani odottaen anteeksipyyntöä. "Ootko sä mykkä vai miksetsä puhu?" Tiuskaisin jälleen. Tällä menolla hän ei ainakaan sano sanaakaan. "En oo mykkä..." Kuulin Aleksin mutisevan. "Hitto vie sähän puhut!" Naurahdin kovaäänisesti niin että varmasti kaikki käytävällä oliat kuulee. Aleksi veti hupun päähän ja jatkoi matkaansa. Naurahdin vielä kerran. Ihmemies.