24. minä vastaan homofobia

2 1 0
                                    

Adrian

Istuskelen nuotion äärellä ja nautin lämmöstä. Ulkona ei ole kylmä, mutta selkeästi viileämpi verrattuna iltapäivän lämpötilaan. Helio istuu vieressäni ja Gina sekä Gio istuvat meitä vastapäätä. Nuotio valaisee juuri sopivasti niin, että näemme toistemme kasvot.

"Mites Adrianin suhdepuoli? Onks USAsta löytynyt ketään kivaa tytsyä?" Gio kysyy ja mä naurahdan vähän.

"No kyllähän se sano, että sillä on klikannut jonkun kanssa. Sää et sitten ikinä kuuntele", Gina sanoo, ja pystyn kuulemaan pienen mustasukkaisuuden hänen äänessään. Mun ehkä pitäisi tehdä asiat selviksi Ginan kanssa. Kyllähän mä olen aina tiennyt sen olevan ihastunut muhun, mutta en ole tehnyt asialle mitään. Olen aina tiennyt, etten tule tekemään mitään romanttista Ginan kanssa.

"No jooo. Kerro siitä. Kai se on hoikka, nätti, pitkähiuksinen blondi", Gio kysyy huvittuneena.

"Kuvailitki just stereotyyppistä amerikkalaista?" Helio naurahtaa. Seuraan keskustelua huvittuneena. Niillä ei oikeasti ole aavistustakaan, että asiahan voi olla aivan päinvastoin.

"Ei oo mitään tyttöä. Se on poika", paljastan suorasanaisesti, johon ystäväni ovat varmasti tottuneet. Katselen ystävieni ilmeitä, jotka ovat aivan huikeita.

"Ootko tosissaan? Nääh, säää huijaat!" Helio naureskelee, mutta mä vain pudistan päätäni.

"Sen nimi on Tommy, ja se on mua vuoden vanhempi", kerron. Ginan silmät säihkyvät, mutta Gio katsoo mua epäillen.

"Siis.. sä oot homo?" Gio kysyy silminnähden järkyttyneenä. Nyökkään.

"Ootsä ikinä kattonu mua sillä silmällä? Hitto, mehän ollaan oltu samoissa pukuhuoneissa ja oot nähny mut alasti miljoona kertaa", Gio vaikertelee muiden kääntyessä katsomaan häntä.

"Gio, alat kuulostaa homofobiselta. Onks sulla jotain tätä vastaan?" Gina kysyy veljeltään.

"Siis ei! Tää vaan tuli jotenkin tosi yllätyksenä. En vaan yhtään osannut olettaa, ku ethän sä oo yhtään niinku ne", Gio selittelee. Mä kurtistan kulmakarvojani ja vilkaisen Helioa, joka on ihmeellisen hiljaa. Se nappaa maasta tikun ja tökkii nuotiossa olevia puita.

"Ketkä ne?" kysyn ihmeissäni.

"No, ne sellaset homot. Ethän sä meikkaa tai mitään. Etkä tee sellaisia homojuttuja", Gio yrittää selittää, mutta ei se taida itsekään tajuta mitä se selittää.

"Gio! Nyt lopetat! Ootko oikeesti noin homofobinen? Ei se muuta Adriania mitenkään, jos se nyt vaan sattuu tykkäämään pojista", Gina puolustelee mua kovasti. Oon iloinen, että siltä löytyy ymmärrystä.

"Mä taidan käydä hakeen lisää puita", Helio sanoo kummallisen vaisusti. Se ei ole tällä hetkellä ollenkaan oma itsensä.

"Mä tuun kans", Gio sanoo. Hymähdän hieman ja katson, kun pojat nousevat ja lähtevät metsään päin.

"Anteeks, Gio on välillä ihan vitun typerä", Gina sanoo mulle.

"Ei se mitään. Tuli tää mullekin yllätyksenä", hymähdän vähän ja raavin niskaani. Tunnelma on hieman kiusallinen.

"Mimmonen tyyppi se on?" Gina utelee ja mua alkaa väkisinkin hymyilyttämään, kun ajattelenkin Tommya.

"Ihan paras. Huomaavainen, hauska ja se ymmärtää mua. Hurjan komea ja ihan huikea", selitän hymyssä suin. Poskiani alkaa punoittamaan, enkä tiedä johtuuko se lämmöstä vai Tommyn ajattelemisesta.

You've reached the end of published parts.

⏰ Last updated: a day ago ⏰

Add this story to your Library to get notified about new parts!

Salaisuudet RuusutarhassaWhere stories live. Discover now