Genret ▬ Fantasia, seikkailu, jännitys, romantiikka
Ikäraja ▬ En suosittele alle 13-vuotiaille
Varoitukset ▬ Saattaa sisältää väkivaltaa, aseiden/teräaseiden käyttöä, verta sekä jotkin kohtaukset saattavat olla enemmän aikuisille soveliaampaa sisält...
Oops! This image does not follow our content guidelines. To continue publishing, please remove it or upload a different image.
Aamulla heräsin kirkkaaseen auringonpaisteeseen, joka kiiri verhojen välistä huoneeseeni. Koitin päästä takaisin unten suloiseen maailmaan, mutta kerran herättyäni en pystynyt enää nukahtamaan.
Heitin peiton pois päältäni ja melkeinpä samantien jalkani menivät kananlihalle. Ilma oli ihmeellisen kylmää huoneessani. Suuntasin sänkyäni vastapäätä olevan ikkunan luokse, jonka eteen oli rakennettu tasanne ja tasanteelle oli laitettu muutama tyyny, jotta sillä voisi istua tai jopa maata. Vetäisin verhot pois ikkunan edestä ja annoin valon tulvia kunnolla sisään huoneeseeni.
Taivas oli vihdoinkin puhdas pilvistä tai kyllä siellä muutama pilvi leijaili, mutta oli kuitenkin ihanaa nähdä pitkästä aikaa taivas sinisenä.
Suuntasin askeleeni kohti vaatekaappiani, josta valitsin itselleni tummat farkut, harmaan t-paidan sekä tummanruskean hupparin, jonka hupun sisälle oli lisätty beigen värin omaava tekoturkki. Puettuani poistuin huoneesta ja laskeuduin portaat alas alakertaan.
Äiti istui keittiön pöydän ääressä syöden aamiaista ja toivotti minulle hyvää huomenta hymyillen, niin että hänen koko valkoinen hammasrivistönsä näkyi. Istahdettuani pöydän ääreen ja kaadoin mustaan syvälautaseen muroja, jotka toivat kilinällään lisää ääntä keittiöön, jossa kaikuikin jo radiossa höpöttävän aamujuontajan väsynyt ääni.
"Missä isä on?" Kysymys pääsi pian suustani, kun huomasin kellon viisarien lähenevän kahdeksaa eikä hänestä kuulunut mitään.
"Hän lähti hiukan aikaisemmin töihin", äiti vastasi kysymykseeni kääntäen samalla sanomalehden sivua.
En vastannut mitään. Suuni kääntyi vain hiukan mutrulle, sillä tämä tarkoittaisi, että joutuisin kävelemään ja lähtemään kaiken lisäksi hiukan aikaisemmin - paljon aikaisemmin - kotoa.
***
Laahustin hitain askelin koulua kohti, mutta silti olin aivan liian nopeasti koulun parkkipaikalla, jonne oli jo ilmestynyt opiskelijoiden autoja. Minunkin on pakko hankkia auto, ajattelin. Olin vinkunut omaa autoa oikeastaan jo aika kauan, mutta koskaan ei ollut tarpeeksi rahaa sellaisen hankkimiseen. En pyytänyt mitään hienoa urheiluautoa, kunhan se olisi toimiva niin kelpaisi minulle.
En tiedä miksi, mutta kävellessäni autojen seassa etsin katseellani sitä mustaa Skodaa, jonka kyydissä olin edellisenä iltana istunut. Ihmettelin suuresti haluani löytää tuo kyseinen auto. En pystynyt kuitenkaan lopettamaan tähyilyäni ja tarkistin kymmeneen otteeseen ne kuusi autoa, jotka koulun edessä koreilivat. Lopulta käänsin katseeni pois autoista laskien sen asfalttiin. Mikä suuri tarve minulla oli tarkistaa, että oliko Will koulussa? Vai halusinko kenties varmistaa, ettei hän ollut?
Päästyäni sisälle koulurakennukseen suuntasin heti fysiikan luokkaa kohti. Nojauduin seinää vasten ja kaivoin repustani kirjan, jota aloin lueskella. Ei kestäisi montaakaan minuuttia ennen kuin käytävät täyttyisivät joka suuntaan kävelevistä oppilaista, mutta saisinpa hetken lueskella rauhassa kirjaani, joka oli niin jännittävä, että se imaisi minut mukaansa heti.
