All I Want Is You ||H.S Suomeksi

5. Hollywood

"Alice", läpsäisy päähän,

"Alice!", läpsäisy mahaan,

"ALIIIII!" läpsäisy reiteen.

"Joojoo kuulin älä nyt hakkaa mua elävältä!" tiuskaisen pikkuveljelleni raivoissani.

"Ali, sä lupasit että tuut tänää meidän kaa puistoon, mun ja Davidin!" hän sanoo ärtyneenä.

Ainiin nyt on sunnuntai. Hitto. David on Sarahin pikkuveli, eli kuten huomaatte, perheemme ovat päättäneet hankkia lapsia aika samoihin aikoihin. Minulle tämä käy paremmin kuin hyvin.

"No jos et oo vielä huomannu nii mulla on välillä jotai muutaki tekemistä ku sun huoltaminen, esimerkiksi oma elämä jos oot sellasesta kuullu." puhun ja vedän peittoa korviini, vaikka tiedän jo mitä tästä seuraa.

"Äitiiiiiii!" pikkuveljeni Daniel rääkii.

"No mitä kulta?" kuuluu äitini ystävällinen ääni pesuhuoneesta.

"Ali ei tuu mun kaa puistoo vaikka se oli luvannu jo torstaina!" hän valittaa ja pistää kätensä puuskaan.

Miten voikaan olla näin rasittavaa omistaa pikkuveli.

"Alice, sä tiiät ihan hyvin että sopimuksista pidetään kiinni, ja jos muistat nii oon luvannu sulle sen 30€ siitä. Nyt ylös siitä ja käy näitten kanssa puistossa, job job!" äiti huikkaa ovelta.

"Äääähhhh", kiroan lupaustani ja vedän peittoa korviini. Pikkuveljeni tuijottaa minua merkitsevästi.

"Joojoo lähen sunkaa sinne voitit, mut Nyt ulos mun huoneesta ja lopeta toi tuijottaminen." tokaisen pikkuveljelleni joka näyttää tyytyväiseltä saadessaan tahtonsa läpi jo yli sadannen kerran.
Hiton sunnuntai.

Raahaudun ärsyyntyneenä ylös, kiroan mielessäni muutaman kerran pikkuveljeäni, sitten suuntaan vaatekaapilleni ja valitsen vaatteet. päätän ottaa samat mitkä laitoin Daisylle mennessä, eli niken hupparin ja mustat farkut. Nappaan yöpöydältäni pompulan, kietaisen tällä kertaa pompulalle ja kipitän alakertaan.

"Tuujo Dav oottaa!" Tämän aamun herätyskelloni Daniel hoputtaa.

"Näätkö että oon jo melkeen valmis, että voit laskee pois tuon tulen sun persees alta. Mä meen nyt syömään." tiuskaisen tälle.

En todellakaan ole hyvä aikaisissa aamuheräämisissä, Varsinkaan kun herättäjä on oma rakas pikkuveljeni jolla ei yleensä oo mitään sen tärkeämpää sanottavaa. Kaivan laatikosta muroja joita ostin samalla kauppareissulla kun ostin tortillavärkkini. Äiti tulee keittiöön,

"Alice, missä on mun rahat, ne mitkä jäi sulta yli. Et selvästikkään oo ostanu niillä yli kahdenkympin, tää jääkaappihan ammottaa tyhjyyttään." äiti aloittaa painostavasti ja vilkaisee minua kysyvästi.

"Öö joo annan ne sit vähä myöhemmin, ku ne jäi Daisylle eilis-iltana." tokaisen hätäisesti mutta uskottavasti ja vilkaisen parhaimmalla tekohymylläni äitiä.

"Okei, no poikkea Daisylla tänään, raha-asiat pitää aina hoitaa mahdollisimman ajoissa." äiti puhelee opetustensa mukaisesti, heristää sormeaan ja sieppaa kahvikupin pöydältä.

Tämäkin vielä, hiton Harry. Tarvitsen ne tämän päivän sisällä, joten ei auta kuin mennä Harrya tapaamaan. Ja mihin paikkaan, on taas aivan toinen juttu, minulla ei nimittäin ole mitään hajua missä hän edes asuu.
Hörppään aamukahviani ja asetun nojaamaan keittiön pöytää vasten.

Havahdun ajatuksistani kun pikkuveljeni tulee vetämään minua hihasta.

"Missä ne automuotit on, tarviin ne hiekkalaatikolle." Hän kysyy syyttävästi ja kurtistaa kulmiaan.