We can't love each other (Larry Fanfic in Finnish)

Luku: 9

// Tässä olisi nyt uusi luku, kuten eilen lupasinkin teille ;) Toivottavasti tykkäätte tästä, sillä itse pidin tämän kirjoittamisesta. Ja pituutta tältä luvulta löytyy, sillä lupasin sitäkin teille. Voi olla, että tämä jatkuu jo huomenna, mutta saatte viimeistään sunnuntaina uuden luvun :) <3

Louisin näkökulma

Päästin hevoseni kulkemaan vapaasti lammen luona ja katsoin kuinka se otti muutaman rauhallisen askeleen eteen päin ruohikolla, luottaisin siihen, että se ei lähtisi minnekään kauas. Ei se ole koskaan ennenkään lähtenyt pitkälle, joten ei se tekisi sitä nytkään.

Siirsin katseeni pois valkeasta hevosestani ja huomasin Harryn löytäneen meille paikan, jossa voisimme olla. Hän oli istahtanut ruohikolle aivan lammen vierelle ja odotteli selkeästi minunkin tulevan sinne. Ainakin sen mukaan hän aina välillä katsahti minua kohden. Lähdin kävelemään hänen luokseen ja samalla huomasin, että lammessa uiskenteli muutamia sorsia.

"Uskallat siis edelleen pitää hevosesi vapaana?" Harry kysyi, kun istahdin hänen viereensä ruohikolle.

"Tietenkin, se ei mene kauas vaan pysyy aina lähellä." vastasin hymähtäen ja vilkaisin olkani ylitse hevostani, joka seisoskeli tyytyväisen näköisenä meistä kymmenisen metrin päässä.

"Olet näemmä kouluttanut sen hyvin." Harry sanoi hymy kasvoillaan.

"Voisinpa sanoa, että minä olen sen kouluttanut, mutta asia ei ole niin. Sain sen itselleni muutama vuosi sitten valmiiksi koulutettuna, vanhempani tahtoivat, että saisin varmasti sellaisen hevosen, joka ei tyhmyyksiä." vastasin.

"No kuka sen onkaan kouluttanut on tehnyt hyvää työtä, en ole koskaan tavannut tuollaista hevosta." Harry sanoi.

Nyökkäsin vastaukseksi, jonka jälkeen nappasin välissämme olevan paperipussin käteeni, olisi aika syödä ne pullat, jotka olin ostanut meille. Avasin pussin ja herkullinen tuoksu täytti sillä hetkellä nenäni täysin, voisin jopa sanoa, että nämä pullat tuoksuivat paremmilta kuin ne mitä olen syönyt linnassa. Ja olen varma siitä, että niiden maku on myös erinomainen. Otin pussista ulos toisen pullan ja annoin sen jälkeen pussin Harrylle, jotta hän pystyisi ottamaan omansa sieltä.

"Nämähän maistuvat aivan taivaallisilta." sanoin, kun olin ottanut ensimmäisen haukkuni pullasta. Nämä todellakin olivat parempia kuin aiemmin syömäni, tästä lähtien tietäisin kyllä mistä ostaisin itselleni näitä herkkuja jatkossa.

"Niin maistuvat." Harry vastasi ja huomasin hänen kasvoillaan olevan pienen hymyn, kun hän söi pullaansa.

Hymyilin itsekin ja siirsin katseeni sitten lampea kohden, jolloin huomasin muutamien sorsien uineen lähemmäksi heitä. Taisivat muutkin siis haluta päästä maistelemaan näitä pullia. Repäisin pienen palan irti pullastani ja heitin sen kohti sorsia, jotka uivat innoissaan pullan palasen kimppuun. Valitettavasti palasesta riitti vain yhdelle ja kolme muuta jäivät ilman, jolloin ne ilmaisivat turhautumisensa äänekkäästi.

"Saatte kyllä lisää, älkää huoliko." sanoin naurahtaen ja heitin seuraavan palasen sorsia kohden, jolloin äskeinen asia toistui samalla tavalla.

"Ne taitavat haluta vain enemmän nyt, kun ruokit niitä." Harry sanoi ja osoitti kädellään sorsia, jotka olivat uineet vieläkin lähemmäksi meitä.

"Minun puolestani ne saavat tämän, vaikka kokonaan." vastasin ja repäisin lopun pullan neljään osaan, jonka jälkeen heitin ne sorsien luokse, jolloin jokainen sai oman palansa.

Voisin ostaa itselleni myöhemmin uuden ja vaikka enemmänkin, jos haluan. Ei minun elämäni kaadu siihen, jos annan sorsien syödä suurimman osan pullastani.