We can't love each other (Larry Fanfic in Finnish)

Luku: 3

//Hei vaan te ihanuudet siellä ;) <3 Ihanaa huomata kuinka hyvin te ootte ottanut tän ficin vastaan ja pitäneet tästä näiden ekojen lukujen pohjalta ainakin. Saan vaan teidän ihanista ja mukavista kommenteista lisää intoa kirjoittaa, joten siitä iso kiitos teille kaikille! <3 Mutta menkäähän nyt lukemaan tämä luku ja kommentoikaa toki mielipiteitä, ja tiedoksi teille, jotka odotatte Harrya niin hän kyllä ilmaantuu sieltä muutaman luvun päästä ;)

Louisin näkökulma

Oli kulunut muutama päivä ja äitini hautajaiset olisivat huomenna. Isäni oli päättänyt, että pitäisimme vain pienet hautajaiset, joihin kutsuttaisiin vain meille läheisiä kuninkaalisia perheitä. Ja niistä puheen ollen minun pitäisi kohta olla valtaistuinsalissa ottamassa ensimmäiset vieraat vastaan, jotka aikoisivat yöpyä linnassa huomisia hautajaisia varten ja mitä luultavimmin viettää vielä toisenkin yön täällä. Niin olin ainakin kuullut muutamien palvelijoiden puhuvan, jotka olivat valmistelleet vieraillemme huoneita valmiiksi.

Kuulin huoneeni ovelta koputuksen ja käännyin ympäri kohti ovea, kun se aukesi.

"Tulin ilmoittamaan, että isäsi odottaa sinua valtaistuinsalissa." Liam sanoi ja asteli sitten sisälle huoneeseeni sulkien oven kiinni perässään.

"Kiitos tiedosta." vastasin ja katsoin vielä kerran itseäni huoneessani olevasta peilistä, jotta näkisin miltä näytin.

Päälläni oli viininpunainen paita ja jaloissani olivat tummanharmaat suorat housut, sekä jaloissani olivat mustat kengät. Vielä viimeiseksi tarkistin, että hiukseni olivat hyvässä järjestyksessä, en voisi näyttää ihan miltä vain, kun menen ottamaan kuninkaallisia vastaan.

"Tiedätkö muuten keitä nämä saapuvat vieraat ovat?" kysyin ja käänsin katseeni Liamia kohden. Itse en ollut ollenkaan tietoinen siitä keitä he olisivat, sillä sitä isäni ei ollut minulle kertonut tai kukaan muukaan asiasta tietävä.

"Irlannin kuningasperhe, heidän pitäisi parhaimmillaan olla juuri saapunut tänne." Liam vastasi.

"Sitten minun on parasta kiirehtiä, voit sillä aikaa vaikka siivota huoneeni, jos sinulla ei ole muuta tekemistä." sanoin ja lähdin kävelemään huoneeni ovea kohti.

Isäni oli erittäin tarkka siitä, että olisin varmasti paikalla ennen vieraitamme, joten en saisi missään nimessä myöhästyä. Etenkään, kun saapuvat vieraat olivat pitkäaikaisia tuttujamme, joiden kanssa isäni tahtoi pitää hyvät välit. Ja ymmärsinhän minä sen miksi hän halusi pitää heidän kanssaan hyvät välit, jos maatamme joskus uhkaisi vaara olisi meillä ystävä auttamassa emmekä olisi yksin. Ja sama koski myös tätä toista kuningasperhettä, mekin auttaisimme heitä hädänhetkellä, jos tarve vain vaatisi.

-

Olin saapunut hetki sitten valtaistuinsaliin ja istuin nyt omalla paikallani isäni valtaistuimen oikealla puolella. Oma valtaistuimeni oli kuin pienoisversio isäni omasta, se oli tehty tummasta puusta, jonka pinta oli hiottu tasaiseksi. Lisäksi istuinosa ja istuimen selkämys oli peitetty tummanpunaisella samenttikankaalla, jotta istuminen olisi paljon mukavampaa. Se olisi siis täysin samanlainen kuin se, jolla isäni juuri parhaimmillaan istui, ainoa ero istuimissa oli se, että isäni oma oli omaani huomattavasti isompi. Mutta, kun oikea aika koittaisi tulisin itse istumaan sillä paikalla missä isäni juuri oli, olinhan perheeni vanhin lapsi, jolloin se tarkoitti sitä, että tulisin olemaan vielä jonakin päivänä Englannin kuningas.

Vilkaisin nopeasti siskoani, joka istui isäni vasemmalla puolella, heidän välissään oli yksi valtaistuin lisää, mutta se oli tällä hetkellä tyhjillään. Sillä siinä äitini kuuluisi olla, jos hän vain olisi vielä luonamme.