#8

861 44 2
                                    

irrottaudun Marcuksen otteesta ja ryntään sisälle Martinuksen perään. Marcus kuitenkin tarttuu nopeasti kiinni kädestäni.
-antaa sen rauhottuu, hän sanoo.
katson Marcusta hetken miettivästi, mutta huokaan syvään ja myönnyn hänen ajatukselleen. lähdemme metsään kävelylle.
-voi Martinus raukkaa, huokaan ja katson kävellessä kenkiini.
-olihan se varmasti aika järkyttävää nähä meijät yht'äkkii pussailemas ihan sen naaman eessä, Marcus myöntää. kävelemme syvemälle metsään ja istumme kiven päälle. kuuntelemme hetken kun linnut laulavat ja puut huojuvat. hiljaisuuden rikkoo kuitenkin hätääntynyt pikkutytön huuto.
-Marcus!
näemme kaukaa Emman juoksevan luoksemme.
-mitä? Marcus kysyy.
-Martinus on outo, se riehuu puukon kaa sen huoneessa! Emma huudahtaa vedet silmissä.
-missä äiti ja isä on? Marcus kysyy huolestuneena.
-ne lähti kauppaan! Emma kiljaisee ja alkaa itkeä.
lähdemme juoksemaan Gunnarseneille. Marcus nykäisee oven auki niin voimakkaasti että ovesta on ratketa saumat. kun olemme päässeet portaat ylös, Marcus nykäisee myös Martinuksen huoneen oven voimalla auki. tarkkailemme hetken huoneeseen. haukon henkeä kun näen Martinuksen, peitän Emman silmät ja katson Martinusta jolla on......

//häähää :DD//

Listen to my heartbeat [1] ✔Where stories live. Discover now