Listen to my heartbeat [1] ✔

#40

pojat olivat jo laulaneet muutaman biisin. olin ottanut huomioon ettei Marcus riehunut lavalla niin paljoa kuin yleensä. nyt he alkoivat laulaa Girlsiä. otin puhelimeni esille ja aloin kuvaamaan tunnelmia ja esitystä. kun pojat olivat laulaneet jo senkin, alkoi taas tämä "väli kiljunta". Marcus kuiskasi jotain kiljunnan lomassa Martinukselle ja häipyi näyttämön taakse. kiljuminen loppui ja Martinus piti pienen väli jutustelun.
-Marcus me...Martinus aloitti.
hän ei kerinnyt sanomaan muuta kun joku alkoi taas kiljua jonka seurauksena kaikki muutkin. Martinus naurahti heille.
-herransväki, saanko puheen vuoron? Martinus nauroi.
kaikki hiljenivät heti.
-noniin, tuli pieniä teknisiä ongelmia.
-mutta mikäs on meininki? Martinus huudahti ja nosti mikin korkealle ilmaan.
suurin osa alkoi kiljua mutta jotkut huusivat joko "hyvin" tai "mahtavasti" jne.
-no hyvä, minkä biisin te seuraavaks haluutte kuulla? Martinus kysyi.
kuului monia vastauksia, mutta eniten ääniä sai Elektrisk.
-eli Elektrisk, pyydetääs Marcus lavalle! Martinus kehotti.
hän alkoi taputtaa käsiään yhteen ja huutamaan:
"Marcus! Marcus! Marcus!"
muut tekivät samoin. hetken kuluttua Marcus juoksi lavalle ja esitys oli taas käynnissä.
//20 minuutin kuluttua//
pojilla alkoi miitti, jonka jälkeen olisi haastattelu. pojat lähtivät lavalta ja kiiruhtivat nopeasti miitti-aukiolle ja istuutuivat tuoleihin. minä lähdin sinne myös.
-hyvin meni, kehaisin poikia tultuani paikalle.
-tänx, Marcus sanoi ja hymyili.
-Marcus taas vähän vaa mokas...Martinus huokaisi mutta vain ärsyttääkseen.
-sinä sen korvanapin kiinnitit! Marcus huomautti.
menin poikien taakse, otin heiltä korvanapit pois ja laitoin ne laatikkoon. minulle tuotiin pöydän viereen penkki jossa saisin istua miittien ajan. faneista alkoi pikkuhiljaa muodostua jono. Ariana oli päässyt jonon kärkeen. kun miitti alkoi, Ariana melkeimpä juoksi poikien luo ja oli vähällä itkeä.
-ei oo mitään hätää, Marcus naurahti ja laittoi kätensä Arianan olkapäälle.
-ei ookkaan mutku...Ariana sopersi.
Arianan rauhoituttua, pojat ottivat tämän kanssa yhteiskuvan ja antoivat nimmarit. jono eteni ja oli Arianan aika lähteä poikien luota. hän tuli luokseni.
-voi herranjestas apua, Ariana nyyhkytti.
-jännittikö? hymähdin.
-no arvaa! Ariana naurahti.
//vartin kuluttua//
ensimmäinen miitti oli loppumaisillaan, ja viimeinen jonossa oleva tyttö tuli poikien luokse. se oli Melissa!
-mites menee? Marcus kysyi.
-mitäs tässä, Melissa hymähti.
Martinus meni ihan sanattomaksi. Marcus tönäisi tätä vähän.
-mhh, olikos kiva keikka? Martinus sai sanotuksi.
-oli, tosi kiva, Melissa sanoi.
Melissa oli lähtenyt ja sitten poikien pitikin kiiruhtaa jo haastatteluun.
-mä lähen vähän kierteleen, sanoin pojille.
-mut...Marcus änkytti.
-eiku tota...Martinus yritti.
en kuullut heidän vastaväitteitään joten lähdin kiertelemään. kävelin maailmanpyörälle, ja ylätyksekseni näin että siellä seisoivat Melody ja Jason. keräsin kaiken rohkeuteni ja menin heidän luokseen.
-mitä te täällä teette? kysyin närkästyneenä.
-eikö olis saanu tulla hengaan? Melody nyrpisteli.
-no ei perjaatteessa, ärsytin.
-mihin sä sen sun nuijapääs oot jättäny? Jason tokaisi.
-tai sen veljen?
-kuule ne on haastattelussa, tiuskaisin.
-hyvä kun sua ei sinne otettu, ei susta julkkista tuu tekemälläkää, Melody irvisti muka säälivästi.
olin juuri vastaamassa Melodylke kun näin että meitä kohti kävelee haastattelija.
-ootkos sä Ellen? hän kysyi minulta.
-oonhan mä, vastasin.
-sua tarvitaan tuolla haastattelupisteellä, haastattelija sanoi.
-tule mukaan.
Melodyn suu avautui ja hän näytti todella hämmästyneeltä.
-eihän musta julkkista tuu, kuiskasin ja vinkkasin silmää tälle.
istuin poikien viereen ja meitä alettiin haastatella. haastattelun lopuksi haastattelija halusi vielä kuvan pojista.
-otetaanko vielä yksi kuva johon Ellen tulee mukaan? kuvaaja kysyi.
-jos se vaan Ellenille käy, haastattelija myöntyi.
-joo, mulle on ihan ok, vastasin.
kuvaaja tarkisti laitteensa ja rupesi miettimään kuvaa.
-jos Ellen ja Marcus kehtaatte, niin voisitteks te suudella siinä kuvassa? kuvaaja ehdotti.
Marcus katsoi minua. emmin hetken mutta myönnyi.
-jep, Marcus vastasi.
-Martinus, jos katsoisit kameraan hämmentyneenä ja osottaisit Elleniä ja Marcusta? kuvaaja kysyi Martinukselta.
-juu, Martinus sanoi.
Marcus kääntyi minuun päin ja otti vyötäisiltäni kiinni, ja minä hänen olkapäiltään. sitten hän suuteli minua.
Martinus kääntyi kameraan päin hölmö ilme kasvoillaan ja osoitti meitä.
-kiitos, kuvaaja kiitti kun oli räpsäissyt kuvat.
lähdimme syömään. haimme ruuat ja istuimme pienen pöydän ääreen.
-juotavat unohtu...Martinus huokaisi.
nousimme kaikki pöydästä hakemaan juotavia. kun olimme hakeneet juotavat, kuulimme takanamme Damienin äänen.
-mitä hittoo sä teet? hän kivahti.
saavuimme paikalle ja näimme Jasonin Marcuksen ruuan ääressä pidellen jotain purkkia kädessään ja Damienin räyhäämässä tälle.
-älä nyt vaan sano että säkin oot niitten nuijapäitten kamu? Jason tiuskaisi.
-no en varsinaisesti, mut en haluu että Ellenin poikaystävälle sattuu mitään! Damien puuskahti ärtyneesti.
Marcuksen silmissä välähti. ihankuin tälle olisi syttynyt silmiin liekit. tiesin kyllä mistä se johtui. Jasonista.
-häivy ennekun tapahtuu mitään, Marcus huudahti ja paukautti juomansa pöytään.
-mitä jos en? Jason kysyi.
-ala mennä! Martinus kivahti.
-voin mennä hyvin pyytään turvamiehet tänne jos et ite osaa kävellä pois, Damien tuhahti.
Jason nousi pöydästä ja tönäisi samalla Marcusta. otin varmuuden vuoksi Marcuksesta kiinni, jos hän olisi saanut raivokohtauksen. Jason hävisi näkyvistä.
-kiitos, hymyilin Damienille.
-jep, kiitti, Marcus sanoi.
-eipä mitään, ärsyttävä tyyppi, Damien henkäisi.
-todella, Marcus puuskahti.
-saako istuu seuraan? Damien kysyi.
katsoin poikia jotka kumpikin nyökkäsivät.
-ole hyvä, hymähdin.