SAIRAS [✔️]

5

Olemme miltei ruokajonon loppupuolella. Sykkeeni kiityy huomattavasti. Kaisa keksii varmasti jotakin pistävää nälvimistä syömisestäni. Yritän nieleskellä kiveä pois kurkusta, mutta se vain kasvaa. Paniikki. Silmäni ovat varmaan lautaset. Haukon henkeäni. Anja, tämä on vain ruokailu. Ei kukaan muukaan saa paniikkia ruokailusta.
- Meidän vuoro, Liina sihaisee. Hän varmasti osoittaa sihaisunsa minulle.

Käteni tärisevät holtittomasti. Otan tarjottimen varovasti. Se on kaakaon sävyinen. Asetan tarjottimelle valkean soppalautasen, joka on muovista. Meidän koulun pojille ei kannata posliinisia antaa. Asetan mukin lautasen yläpuolelle. Vähän siitä viistoon, aivan kuin ohjeissa. Lusikka lautasen vierelle. Ruokalassa on kova kilinä ja kolina. Nyt tulee vaikein osuus. Ruoka. Sana pyörii mielessäni ja maistelen sitä. Oksennus on tulossa. Mokoma sana pilaa elämäni. Vedän syvään henkeä ja tartun keittokauhaan. Osa jonossa olevista asettavat minuun mulkaisuja. Olen jo varmaan tovin seisoskellut tukkeena. Kaadan ihan pikkuisen kalakeittoa lautaselle ja kiiruhdan hakemaan vettä.

Kuningattarien pöytä on pyöreä ja puusta tehty. Se on ruokalan nurkassa. Sinne pääsy on kunnia, mutta minulle se on kuolema. He eivät ota minua sinne ystävänä. Liina istuu Kaisan vieressä ja kuiskuttaa jotakin tämän korvaan. Netta istuu Liinan vieressä ja syö ruisleipää. Ainoa paikka joka on vapaana on tietysti minun. Ja se on Kaisan vieressä. Onneksi Netta on toisella puolellani jos se nyt jotenkin lohduttaa. Asetan tarjottimen ääneti pöydälle ja istun Kaisan viereen. Kaisa katsoo lautastani ja nyrpistää nenäänsä. Voi ei. Nyt se tulee. Tahtoisin niin kovin kipata mokoman kalakeiton Kaisan paidalle, mutten voi. Raajani ovat kuin halvaantuneet.
- Anja, ootko sä dieetillä? Kaisa virnistää ja sekoittaa samalla kalakeittoaan. Miten Kaisa voi olla noin täydellinen ja suosittu vaikka hän syö ja on kuin itse piru?
- No.. kai, mumisen ja pistän kädet nyrkkiin. Kynnet painautuvat ihoon kivuliaasti.
- No... kai! Täytyyhän sitä olla jos on läski, Kaisa hihittää. Miten tuo voi olla hauskaa? Silmäni alkavat kostua, mutta taistelen kaikin voimin ettei kyyneleitä tulisi.
- N-niin, Liina hihittää ja matkii minua. Netta katsoo sivusta ja hymyilee arasti. Toivon että hän menisi väliin.
- No onhan Anja vähän pyöree, Netta kommentoi. Se oli viimeinen tikki.
- Käyn tuolla, kuiskaan niin hiljaa ettei kukaan varmaan edes kuullut. Ryntään ulos ruokalasta. Jätin tarjottimenkin kesken kaiken pöydälle.
____
Heei! Nyt oli tämmönen vähän säädimpi luku. :( Kiitti ku tätä on jotku jaksanu lukee ahkerasti! Pointsit siitä! <3 Seuraava luku voi olla ehkä hieman ahdistava joillekin teistä. Että varottelempahan vaan. :D Mut näkyillään! Ps. Kertokaa eteneekö tää ihan hyvää tahtii ja muutenkin mp? Kritiikki ei haittaa todellakaan!