SAIRAS [✔️]

23

Hehee tykkään Anna Bluesta nii siks toi kuva.
___
(KÖRHÖM. Mun perheessä ei oo perheväkivaltaa joten en oikein tiedä nyt kunnolla miten siinä sitten käy, mutta yritin parhaani. :D)
Kävelemme Kaisan kanssa ulos luokasta. Neiti Halla käski meidän odottaa käytävässä. Kaisa purskahtaa itkuun ja istuu lattialle. Istahdan hänen viereensä ja kiedon käteni Kaisan ympärille.
- Se meni hyvin, kuiskaan. Kaisa nyökkää ja yrittää hengittää sisään ja ulos. Silittelen hänen selkäänsä.
- Kiitos.. Oon tosi pahoillani kaikesta Anja, Kaisa sanoo särkyneellä äänellä.
- Ei se mitään, vastaan mahdollisimman lempeästi. Kaisa näyttää nyt hyvin rikkinäiseltä. Tuntuu että yhdellä väärällä liikkeellä hän voisi rikkoutua palasiksi lattialle. Kaisa halaa minua pitkään. Halaan takaisin. Tuntuu, että kaikki palaset loksahtavat paikoilleen.

Saimme tiedon, että Kaisan isä passitettiin vankilaan. Kaisa kuulemma asuu tästä lähtien kahden kesken äitinsä kanssa. He saavat myös uuden asunnon Kaisan isän rahoilla. Tai no sakkorahoilla. Kaisa näyttää iloisemmalta ja samalla hämmentyneeltä. Neiti Halla jättää meidät taas hetkeksi käytävään.
- Mä en tiiä miten mä kiittäisin sua, Kaisa sopertaa. Hän on jo kiitellyt minua tuhansia kertoja.
- Oikeesti. Ei sun tarvii tehä mitää, naurahdan. Kaisan kasvoille hiipii hymy. Hänen poskensa kiiluvat kyynelistä, jotka hän aiemmin vuodatti. Yhtäkkiä tapahtuu jotakin jota en uskonut käyvän. Tunnen pehmeät huulet omillani. Kaisa.. Kaisa suutelee minua. En tiedä mitä tekisin. Päätän kuitenkin suudella takaisin. Kaisa irtaantuu hetken päästä ja katsoo minua silmiin.
- Mä.. En tiiä mikä muhun meni, Kaisa änkyttää ja siirtää katseensa hermostuneesti käsiinsä. En tiedä mitä sanoisin. Olen aina ajatellut pitäväni pojista. Tuo suudelma oli kuitenkin ensimmäiseni ja se oli upeaa. Haluan vain suudella häntä uudelleen.
- Ei se mitään.. Mä.. se oli ihan kivaa ja niin, mumisen. Olen varmasti punainen kuin tomaatti. Kaisa nostaa katseensa taas minuun.
- Mustakin, hän myöntää ja suutelee minua nopeasti uudelleen. Lämpö täyttää kehoni ja tuntuu että voisin leijua. Ehkäpä voisinkin elää elämäni vanhaksi asti? Jos kaikki voisikin muuttua paremmaksi?

Neiti Halla sanoo, että Kaisa voisi olla yhden yön MINUN luonani sillä aikaa kun asioita järjestellään. Sanon tietenkin että sopii.

Koulu on ohi ja sovimme menevämme lähimpään kahvilaan. Sanoin Kaisalle että hänen on aika kertoa Liinalle ja Netalle. Suudelman laita on vielä hieman epäselvä molemmille.
___
Badamm! Tässä luvussa olikin yks juonenkäännös jota ette varmaan odottanu. :D En oikeestaan määkää mutta se sopi siihen ja näin. XD Mulla ei siis oo tästä tarinasta MITÄÄN suunnitelmaa tai muistiinpanoja, joten kirjottelen vaa sitä mitä mun päähän pälkähtää. C: