Herään huoneestani. Olin illalla kavunnut sänkyyni silmät ristissä. Nyrpistän nenääni. Tyyny on ihan kuolassa. Käännän sen toisinpäin ja rojahdan takaisin makaamaan. Haroilen kännykkääni yöpöydältä. Kello on 9.30. Venyttelen raajojani ja nousen istumaan. Vatsa kurnii kamalasti. Söin eilen vain mandariinin.
Istun keittiön pöydällä ja syön taas mandariinia. Se oli viimeinen. Pitää siis käydä kaupassa. Heitän kuoret roskiin ja kipitän vaatekaapille. Voisin lainata äidin vaatteita. Ihan huvikseen vain. Avaan äidin vaatekaapin ja henkäisen. En tiennyt, että äidillä on näin paljon vaatteita. Pengon kaappia tovin ja käteeni tarttuu mustat farkut ja minulle liian iso t-paita, jossa komeilee valkoinen Batmanin logo. Laitan ne päälleni ja katson säätä. On lämpimämpi kuin eilen ja lumi on sulanut. Se hupi ei kauan kestänyt.
Nappaan eteisestä mukaani mustan Kånken repun ja sullon sinne lompakon. Puen mustan takin ja vedän jalkaani mustat halppis lenkkarit, jotka ovat kuluneet vuosien saatossa. Loksautan kotioven auki ja astun ulos. Hyvästelen kodin hetkeksi, kuten mummolla oli tapana.
Ulkoilma on raikas ja vedän sitä keuhkoihini. Päätin kävellä kaupalle, jotta saisin kulutettua mandariinin kalorit. Onneksi siinä ei ole paljoa kaloreita. Olen suunnitellut päiväni valmiiksi. Teen aina niin. Jos jokin menee pieleen aikataulussani saan paniikkikohtauksen. Se kuulostaa hullulta. Kerran hammaslääkärini peruttiin ja sain niin ison paniikkikohtauksen, että skippasin koulupäivän. Vain äiti onneksi tiesi siitä ja valehteli opettajalle että minulla oli kuumetta. Kunpa äiti olisi täällä. Hänellä on aina tuhottomasti töitä.
Kaupassa on paljon väkeä. Kurkkuani kuristaa hieman. Avaan takin ja otan muovisen korin käteeni. Onneksi äiti ei kuitenkaan käy kaupassa kanssani. Tai kukaan muukaan. Minulle on sanottu ettei muiden pidä antaa talloa varpaille, mutta päästän kaikki vain edeltäni vaikka olisin heitä ennen. Se tietysti kismittää, mutta en uskalla tehdä asialle mitään.
Asetan koriin pari mandariinia, omenoita ja appelsiineja. Otan palkakseni vielä dv:n. Ansaitsen sen. Herkkuosasto huutelee nimeäni ärsyttävästi. Voi kuinka haluaisin pullaa, munkkeja, karkkia ja keksejä. En kuitenkaan voi. Olen jo läski. Pudistan ajatukset pois päästäni. Huokaisen raskaasti ja asetan koriin vielä maustettua vettä. Se on lemppariani. Aprikoosi jasmiriini maku on paras. Suuntaan askeleeni kassalle päin ja laskeskelen hintoja samalla.
____
Moip! Jee, 100 lukukertaa on rikki! Kiitos hurjasti! Se ei ehkä oo kauheesti, mutta sitä voi silti juhlia! :D Ootte antanu ihanasti voteja ja kommannu kaikkee ihanaa! <3 Annan kaikille Novellea ketkä on jaksanu lukee tätä tarinaa! xD Mut näkyillään seuraavassa luvussa! :3
YOU ARE READING
SAIRAS [✔️]
Teen FictionAnja on kahdeksannella luokalla ja haluaa vain olla normaali. Se on kuitenkin vaikeaa, jos vihaa itseään. Hedelmät ja vessoissa piileskely kuuluu joka päiväiseen rutiiniin. Pian yksi kiusaajista kuitenkin alkaa havaita tekojensa seurauksia ja tarjoa...