Herra ja Rouva Winslow #9

1.5K 69 9
                                    

Ellenin nk:

Heräsin tuttuun soittoääneen ja nostin puhelimeni pöydältä ja katsoin kuka soittaa, vastasin äitini puheluun.

"Huomenta rakas!"
Äitini huudahti.

"Hei äiti. Miksi soittelet?"
Kysyin äidiltäni

"Ajattelin tässä vain ilmoittaa että minä isäsi tulemme aivan kohta käymään teillä..."

"Okei... Mä ja William ollaan täällä, kristian on tyttöystävällään... William on siis Kristianin parasystävä"
Sanoin puhelimeen.

"Okei, no mä soitan ku tullaan siihen lähelle. Okei??"
Äitini kysyi ja kuulin isäni puheen taustalta

"Juu kyllä se käy, moikka!"

"Hei hei, rakastan sinua"
Äitini vielä sanoi

"Minäkin sua!"
Sanoin ja puhelu loppui.

"Ai että vaan Kristianin parasystävä, mä kun luulin et tää ois jo julkista..." kuulin Williamin kiusoittelevan äänen takaani, jolloin käännyin tähän ja sanoin "jos sä et haluu että mun iskä hakkaa silmäs mustaks ennenku ehtii ees taloon sisään nii sit annat mun hoitaa tän.

William naurahti, nousi ylös, ja meni pistämään vaatteitaan. Minäkin vaihdoin vaatteet ja menin alas keittämään kahvia.

Ovikello soi heti sen jälkeen kun olin pistänyt keittimen päälle, joten kävelin ovelle, avasin sen ja halasin äitiäni.

William tuli alakertaan ja kätteli vanhempieni kanssa
"On niin mukava tavata sinut William, Kris on kertonut sinusta hyvin paljon" äitini sanoi ja isäni nyökkäsi.

"On mukava tavata teidätkin ja hyvä tietää ettei teitä haitannut minun muuttoni. Suuret kiitokset siitä!" William sanoi hymyillen ja päästimme vanhempani sisälle.

Kävelimme vanhempieni kanssa keittiöön ja istuimme näitä vastapäätä, William kaappasi käteni pöydän alla ja silitti sitä rauhallisesti.

"No? Miten täällä on mennyt?? Oletteko kaikki käyttäytyneet nätisti?? Onko Williamilla tai Ellenillä kummallakaa vielä seuralaista??" Äitini kysyi uteliaasti ja hymyili.

"Ihan hyvinhän täällä on mennyt että kyllä taa talo vielä pystyssä on, ja kyllä me ihan nätisti ollaan oltu." sanottuani tämän William puristi leikkisästi kättäni.

"No... Niin kuin jo tiiätte Emelyn on mun paras ystävä ja Kristianin tyttöystävä... Ja öh..." sanoin ujosti.

William katsoi minuun ja hymyili jolloin äitini melkein heitti pöydän ympäri ja alkoi kiljua
"William ja Ellen on yhdessä!"

Punastuin korviani myöten ja painoin katseeni alas, William kiepautti kätensä ympärilleni ja hymyili vanhemmilleni.

Puolituntia sen jälkeen kunn vanhempani olivat tuleet luoksemme, veljeni saapui Emelynin kanssa meiöle ja Emelyn juoksi minun luokseni ja rutisti minua kovaa.

Äitini naurahti ja käveli veljeni luo ja halasi tätä. Emelyn seisoi minun ja Williamin edessä ja liikutteli kulmakarvojaan ylös alas liikkeessä.

Katsoin Emelyniin ensin ihmeissäni kunnes tajusin olevamme niin esillä että Emelyn näki kun William silitti jalkaani.

Punastuin ja katsoin alas niin että hiukset valahti kasvoilleni ja minä sain kylmiäväreitä Williamin kosketusta.

Kun kaikki olivat rauhoittuneet ja istuneet paikoillemme, niin me aloimme syödä ja jutella.

Pari tuntia myöhemmin

Pienen keskustelun jälkeen joka tapahtui Krisin ja Emelynin kiusatessa näiden suhteesta.

Tämän jälkeen minun ja Williamin kimppuun hyökättiin ja meille alettiin pervoilla innokkaasti

"Jokos sitä on kokeiltu??" Emelyn naurahti ja minä mulkaisin häntä leikilläni ja aloin vältellä kaikkien katseita.

Äitini naurahti ja sanoi
"Et siis taidakkaan olla enään niin vieton pikku tyttö" Kaikki (paitsi minä) naurahtivat ja William sanoi saaden kaikki muut taas rehvahtamaan taas nauruun "Kyllä Ellen minulle aina on pieni ja vieton"

Minä tönäisin hieman Williamia ja punastuin. "Herran jestas! Kellohan on jo 8 illalla, meidän pitää jo mennä, oli ihana tulla käymään, ja me tulemme kiusaamaan vielä paaljon enemmän, mutta sitä odotellessa meidän pitää nyt mennä hei hei" äitini sanoi ja saatoimme porukalla heidät ovelle.

Us Or Nothing// ValmisWhere stories live. Discover now